Yleinen

Maakuntien verkostojärjestöjen lausunto 6.6.2022

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta. Lakiehdotus kytkeytyy laajemmin rahoitusmalliuudistukseen tähtäävään arpajaislain muuttamiseen, missä muun muassa on valmistelu kumottavaksi laissa tällä hetkellä olevaa, valtionavustuksiin liittyvää erityissääntelyä 1.1.2024 alkaen

Tässä lakiehdotuksessa esitetään uusi sektorikohtainen puitelainsäädäntö sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osalta. Keskeinen lähtökohta tämän lakiehdotuksen valmistelussa on ollut se, että nyt esitetään vain rahoitusmalliuudistuksen toteuttamisen kannalta välttämättömät muutokset huomioiden myös muut käynnissä olevat kehittämishankkeet, kuten erityisesti käynnissä oleva poikkihallinnollinen valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke. Valtionavustuslaki olisi jatkossakin avustusmenettelyihin sovellettava yleislaki.

Esitys on tarkoitettu käsiteltäväksi eduskunnassa samanaikaisesti arpajaislain muuttamiseksi
tähtäävän hallituksen esityksen kanssa siten, että se tulisi voimaan rahoitusmalliuudistukseen
tähtäävän arpajaislain muutoksen kanssa 1.1.2024 alkaen.

Nyt ehdotettua laintasoista sääntelyä täydennettäisiin jatkossa kahdella, keskeiseltä sisällöltään nykyisiä asetuksia vastaavilla valtioneuvoston asetuksilla, jotka on tarkoitus valmistella siten, että ne tulevat voimaan samaan aikaan nyt ehdotetun lain kanssa 1.1.2024.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta lausuu ehdotetusta lainsäädännöstä ja sen perusteluista seuraavaa:

• Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää tärkeänä, että lakiehdotuksen 3 §:n 2 mom. nojalla yhdistysten ja säätiöiden rahoituksen kokonaistasossa huomioidaan yleinen kustannustason kehitys. Rahoituksen riittävän kokonaistason turvaaminen on tärkeää muun muassa kansalaisyhteisyhteiskunnan ja avustettavan toiminnan tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
• Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää tärkeänä, että terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen myönnettävissä valtionavustuksissa kirjataan mahdollisuus täysimääräiseen avustukseen lakia täydentävässä asetuksessa.
• Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää tärkeänä ehdotusta siitä, että  asetetaan uusi parlamentaarinen neuvottelukunta seuraamaan eri sektoreiden kansalaisjärjestöille suunnattua vuosittaista rahoitusta sekä toiminnan kehittämistä. Alueellisen tasapuolisuuden näkökulmasta verkostojärjestöjen neuvottelukunta korostaa, että parlamentaarisessa neuvottelukunnassa tulee olla myös alueellinen edustus esim maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan kautta.
• Lakiesityksen perusteluissa arvioidaan, että paikallisesti toimivissa järjestöissä julkisen rahoituksen merkitys on  korostunut, jolloin euromääräisesti pienikin avustus voi olla  toiminnan jatkumisen kannalta hyvin merkittävä. Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta muistuttaa, että alueellisten järjestöjen aseman ja avustamisen pitää yhdenvertaisuuden näkökulmasta olla keskeinen seuranta- ja  arviointikohde.
• Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että varainhankinta on pääomaa vaativaa toimintaa ja sen tuottojen osuus on kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuotoista pieni.  Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää hyvänä, että jatkovalmistelussa kootaan järjestöjen omien varainhankintamallien kehittämisestä toimenpide-esitys, jonka toteutuksesta vastaa VM:n valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke.
• Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää tärkeänä sitä, että STEAn rooli Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskuksena turvataan tässä lainsäädännössä.  Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta kannattaa myös selvityksen tekemistä laajemmasta riippumattomasta avustuskeskuksesta: sen hyödyistä ja haitoista.
• Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää tärkeänä, että laissa säädetään

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnasta sekä riippumattomasta arviointi- ja avustusjaostosta, jotka valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on tärkeää olla riittävä alueellinen edustus.

• Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että avustusten kohdentamisessa luontevana lähtökohtana voi pitää yhdistysten ja säätiöiden perustoimintojen rahoittamista. Mahdollisissa tilanteissa, joissa valtioapuviranomainen esimerkiksi joutuu käytettävissä olevan määrärahan alentuessa priorisoimaan enemmän rahoituksen kohdentumista, valtionavustuksia myönnetään lähtökohtaisesti yleisavustuksiin. Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta muistuttaa, että alueellisten järjestöjen on vaikea saada toimintaansa yleisavustuksia, jonka takia kohdennettu yleisavustus ja hankeavustukset ovat monille järjestöille myös perustoiminnan turvaamisen osalta olennaisen tärkeitä.
• Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta yhtyy Sosten esitykseen siitä, että järjestöille tulee sallia läheisesti niiden perustarkoitukseen liittyvän oman toiminnan kohtuullinen tuotto ilman automaattista leikkausta avustukseen. Vähintäänkin säännös, jonka mukaan koulutustoiminnasta otetaan hyväksyttävänä kustannuksena huomioon vain toiminnan alijäämä, tulee poistaa tulevasta asetuksesta.
• Samoin Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta yhtyy Sosten huomioon, että tilintarkastajan raportti (nk. AUP) on järjestöille huomattava taloudellinen ja hallinnollinen rasite. AUP-järjestelmä tulee analysoida kokonaisuudessaan ja arvioida, mitä vaikutusta erityisraportoinnilla on aidosti saavutettu, sen sijaan että sitä koskeva vaatimus sisällytettäisiin automaattisesti tulevaan asetukseen. 

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toivoo, että yhteiskunnalliset vaikutukset sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden toimintaan parantavat toimijoiden toimintaedellytyksiä rahoituksen aikaisempaa paremman ennustettavuuden ja vakauden myötä kuten rahoitusuudistuksen perusteluihin on kirjattu.
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää tärkeänä esitystä siitä, että avustettavan toiminnan tulee osaltaan tukea ihmisten yhdenvertaisuutta, t

22.5.2022

Asia:  VN/1258/2021

1.  Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain lukua 7  Palkkatuki koskevat kysymykset

1 § Palkkatuki (sis. palkkatuen määritelmän)

• Lisättäisiin palkkatuen tarkoitukseen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden sekä 60 vuotta täyttäneiden pitkäaikaistyöttömien työn saannin ja työelämään osallisuuden lisääminen.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee, että kohderyhmän täsmentäminen on hyvä asia, koska se lisää yhdenvertaisuutta.  Tämä on hyvä lisäys palkkatuen tavoitteisiin. Ammatillisen osaamisen lisäämisen ja avoimille työmarkkinoille pääsyn edistämisen lisäksi palkkatuki lisää myös elämänhallintaa ja työelämäosallisuutta.

2 § Palkkatuen yleiset edellytykset

• Rajattaisiin palkkatuetun työn kohderyhmää

Ymmärrämme neuvottelukunnassa, että kohderyhmiä rajaamalla haetaan hyviä työllisyysvaikutuksia ja työelämäosallisuuden lisäämistä, sekä kannatamme resurssien kohdentamista työnhakijaryhmiin, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Olemme kuitenkin myös huolestuneita, että palkkatuetun työn kohderyhmän määrittely on epämääräinen erityisesti 25–49-vuotiaiden henkilöiden osalta ja antaa liian paljon tilaa harkinnanvaraisuuteen ja vaarantaa yhdenvertaisen kohtelun. Neuvottelukunta yhtyy Keski-Suomen työllisyyspoliittisen yhteistyöryhmän lausuntoon; työttömyys, varsinkin rakenteellinen työttömyys, on tärkeää katkaista kohderyhmää erittelemättä. Rajaus koulutusasteen mukaan on myös hankala asia: miten peruskoulutusaste määritellään? Onko perustason ammatillinen koulutus palkkatuen piirissä ja miten tämä määritellään? Entä vanhentunut ja siten merkityksetön koulutus?  Onko perustason ammatillinen koulutus palkkatuen piirissä ja miten tämä määritellään? Entä vanhentunut ja siten merkityksetön koulutus?

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan mielestä ei ole perusteltua olettaa, että pitkäaikaistyöttömät, joilla ei ole merkittävää ammatillista osaamista tai relevanttia kokemusta, olisivat paremmassa asemassa työllistyä nykyisille työmarkkinoille palkkatuenkaan kanssa, saati sitten ilman nykyistä tukimahdollisuutta.

Jatkossakin tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten tai mikä taho määrittelee ja kartoittaa, onko henkilö osatyökykyinen ja miten se vaikuttaa palkkatuen myöntämiseen? Osatyökykyisyyden kaikki muodot tulee ottaa huomioon. Palkkatuen kohderyhmän rajaaminen liian tarkasti voi johtaa työllistettävien työnhakijoiden leimaantumiseen negatiivisesti työnantajan näkökulmasta tai jättää rajauksen ulkopuolelle työnhakijaryhmiä, jotka hyötyisivät palkkatuesta.

3 § Työnantajaan liittyvät palkkatuen edellytykset

• Työnantajiin lisättäisiin hyvinvointialue ja poistettaisiin luonnollinen henkilö, joka ei harjoita taloudellista toimintaa (kotitalous)
• Tuotannollisista tai taloudellisista syistä viimeisten 12 kuukauden aikana irtisanoneelle työnantajalle tuki voitaisiin myöntää, jos tämä on ottanut saman määrän henkilöitä työhön irtisanomisen jälkeen
• Palkkatukea ei myönnettäisi uudestaan työnantajalle saman henkilön palkkaamiseen poikkeuksena vamman tai sairauden perusteella, oppisopimuskoulutukseen tai 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen myönnetty tuki tietyin edellytyksin

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan mielestä tuen myöntämisen epääminen uudestaan samalle työnantajalle on huono rajaus. Varsinkin kolmannella sektorilla ja pienemmissä kunnissa ei ole tarjolla vaihtoehtoja työllistymiselle. Tuen uudelleen myöntämiselle voisi lisätä aikarajan tai harkinnanvaraisuuden jos/kun työllistymisvaihtoehtoja ei ole esim. rajatun tarjonnan vuoksi. Neuvottelukunta yhtyy Keski-Suomen työllisyyspoliittisen yhteistyöryhmän lausuntoon siinä, että on pitkään työttömänä olleen työntekijän näkökulmasta kohtuutonta, että työsuhde kestää vain 5 kuukautta. Tässä ajassa työntekijä ehtii juuri tutustua työtehtävään ja työyhteisöön, jonka jälkeen hänen on haettava uutta työtä. Tämä ei tue henkilön pitkäjänteistä työllistymistä ja ohjautumista avoimille työ-markkinoille.

5 § Palkkatuella katettavat palkkakustannukset

• Työnantajan sivukuluja ja lomarahaa ei jatkossa luettaisi palkkatuella katettaviin kustannuksiin
• Muita tarkennuksia tukikelpoisten kustannusten määritelmään

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan näkemys on, että työllistämisen sivukulujen katettavuutta ei tulisi missään nimessä poistaa, koska se vähentää suoraan työnantajien motivaatiota palkata osatyökykyisiä työntekijöitä palkkatuella. Palkkatukisumma ei kata nykyiselläkään työnantajakustannuksia ja osatyökykyisen vaatimaan ohjausta ja työnkuvan mahdollista muokkaamista. Uudistus vähentää työllisyysvaikutusta merkittävästi. Uudistus voi rajata pois työnantajia, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä kattaa kaikkia työnantajakustannuksia. Tämä voi johtaa alueelliseen eriarvoisuuteen, kun kaikki kunnat eivät tarjoa ns. kuntalisää työllistämisen tueksi.

Näemme hyvänä sen, että järjestöjen palkkatukityöllistämistä mahdollistetaan 1,23 kertoimella. Kerroin pitää sisällyttää kaikkiin palkkatukimuotoihin (50 %, 70 %, 100 % palkkatukimuoto).

6 § Palkkatuen määrä ja kesto

• Tuen määrä olisi työttömyyden kestosta riippumatta 50 % palkkakustannuksista
• Tuen kesto 5 tai 10 kuukautta, kuitenkin enintään työsuhteen pituinen
• Palkkatuki voitaisiin myöntää uudelleen toiselle työnantajalle heti edellisen palkkatukijakson päätyttyä, jos henkilö kuuluisi edelleen palkkatuen kohderyhmään ja tuen myöntäminen olisi tarkoituksenmukaista

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta yhtyy Keski-Suomen työllisyyspoliittisen yhteistyöryhmän lausuntoon siinä, että palkkatuen määrä ei riitä motivoimaan yrittäjiä osatyökykyisten tai pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen nykyiselläänkään. Hyvää on kuitenkin palkkatukimäärien yhtenäistäminen tietylle tasolle. Palkkatukien keston leikkaaminen 12 kuukaudesta 10 on heikennys, joka vaikuttaa jakson vaikuttavuuteen entisestään. Ennemminkin olisi perusteltua pidentää palkkatukijaksojen kestoja eritoten pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Työssäoloehdon karttuminen vaarantuu myös palkkatukijaksojen kestojen lyhentyessä. Palveleeko yritysmaailman tarpeita palkkatukiprosentin nosto kaikilta tuen keston kustannuksella? Palkkatukien ketjuttaminen uudelle työnantajalle on hyvä uudistus.

7 § Palkkatuki alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen

• Tuen määrä olisi 70 prosenttia palkkakustannuksista
• Tuki myönnettäisiin 10 kuukauden ajaksi sillä perusteella, että vamma tai sairaus vaikeuttaa huomattavasti sopivan työn saamista
• Tukea voitaisiin jatkaa samalla työnantajalla tietyin edellytyksin enintään 24 kuukauden jaksoissa.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan kanta on, että tuen määrän nostaminen on hyvä asia, mutta tuki pitäisi myöntää 12 kuukaudeksi 10 kuukauden sijaan. Myös tälle tuelle jatko pitäisi olla mahdollistaa harkinnanvaraisesti. Toivomme, että myös jatkossa kiinnitetään huomiota alentuneen työkyvyn määritelmään.

8 § 100 prosentin palkkatuki

• Tuki myönnettäisiin 10 kuukaudeksi. Tukikelpoisia palkkakustannuksia korotettaisiin kertoimella 1,23 työnantajan sivukulujen kattamiseksi laskennallisesti.
• 100 prosentin palkkatuki olisi mahdollinen kaikille yhdistyksille, säätiöille ja rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille
• Jos työnantajan toiminnalla on työ- ja elinkeinotoimiston arvion mukaan vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, 100 prosentin palkkatuki myönnettäisiin de minimis -tukena. Muussa tapauksessa tuki olisi EU:n valtiontukisääntelyn ulkopuolista tukea. Arvioinnin kriteereistä säädettäisiin erikseen valtioneuvoston asetuksella.

Näemme maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnassa hyvänä sen, että järjestöjen palkkatukityöllistämistä mahdollistetaan 1,23 kertoimella. Ilman tätä järjestöjen mahdollisuus palkkatukityöllistämiseen vaarantuu. Kerroin pitää sisällyttää myös muihin palkkatukimuotoihin kuin 100 % palkkatukeen. De minimis- tukeen liittyvät arviointikriteerit on hyvä tehdä näkyväksi, jotta ne eivät rajaisi ulkopuolelle esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoita, joilla on taloudellista toimintaa/ tulonmuodostusta.

10 § Palkkatuki oppisopimuskoulutukseen

• Palkkatuen määrä oppisopimuskoulutuksessa olisi 50 % ja pysyisi samana koko koulutuksen keston ajan
• Palkkatukea myönnettäessä tuki olisi mitoitettava koko sille ajalle, jonka työ- ja elinkeinotoimisto arvioi tarkoituksenmukaiseksi.
• Tukea voitaisiin jatkaa, jos henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen oppisopimuskoulutuksen kesto muuttuu koulutuksen aikana

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan kanta on, että palkkatuen määrä yhdistyksissä toteutuvassa oppisopimuskoulutuksessa pitäisi olla 100 %, jotta oppisopimuskoulutettavia olisi järjestöissä enemmän. Oppisopimuskoulutus on henkilön työllisyyden näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin palkkatuella työllistyminen.

11 § Tuella palkatun siirtäminen

• Edelleen siirtämisestä tehtäisiin erillinen päätös ja säädettäisiin edellytykset edelleen siirtämiselle

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta yhtyy Keski-Suomen työllisyyspoliittisen yhteistyöryhmän näkemykseen siitä, jos työnantajavelvollisuudet säilyvät siirtävällä taholla ja palkkauksen perusteet muuttuvat ts. palkka-summa nousee ja vastaanottava taho maksaa tästä kompensaatiota siirtävälle taholle, tulkitaan tämä kokonaan palkkauskustannuksiin siirtyvä kompensaatio usein elinkeinotoiminnaksi tai tuloksi lähettävälle taholle. Näemme, että tähän epäkohtaan tulisi tehdä korjaus.

2.  Huomioita lukuun 7a  55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki

Huomioita 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuesta (luku 7a, uusi luku)

• Tuki on uusi
• Tuki myönnettäisiin ilman tarkoituksenmukaisuusharkintaa, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
• Tukea maksettaisiin 70 prosenttia tukikelpoisista palkkakustannuksista 10 kuukaudelta, kuitenkin enintään työsuhteen keston ajalta.
• Tukikelpoisina kustannuksina pidettäisiin samoja palkkakustannuksia kuin palkkatuetussa työssä.

Kannatamme maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnassa, että tarkoituksenmukaisuusharkinta poistuu tässä kohderyhmässä. Ikärajana voisi olla 50 vuotta täyttäneet ja tukikausi 12 kuukautta.

3.  Huomiot elinkeinotoiminnan käsitteen muutoksiin

Huomiot elinkeinotoiminnan käsitteen muutoksiin

• Työvoimakoulutuksen yhteishankinta (5 luku 7§) ja työolosuhteiden järjestelytuki (10 luku 3§)
• Työllisyyspoliittinen-avustus (säädettäisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetulla asetuksella)
• Työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 2 momentin 2 kohdan muuttaminen

Kauppavaikutusten arvioinnissa myytyjen tavaroiden ja palveluiden arvona 100 000 euroa/vuodessa on liian matala. Näemme maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnassa, että tätä tulisi tarkastella suhteessa toiminnan laajuuteen.

4.  Huomiot sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamiseen

Huomiot sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamiseen

Ei kommenttia

5. Huomiot julkisesta työvoima- ja yrityspalvelulaista annetun lain muihin lukuihin ehdotettuihin muutoksiin tai esitysluonnoksen liitelakeihin

Kommentit julkisesta työvoima- ja yrityspalvelulaista annetun lain lukuihin 1, 2, 3, 11, 12, 13 ja 14, 7 luvun 4, 9 ja 12-15 §:iin ehdotettuihin muutoksiin tai esitysluonnoksen liitelakeihin

• Mainittuihin lukuihin ja lakeihin on tehty vähäisiä tai teknisiä muutoksia.

Ei kommenttia

6.  Yleiset huomiot

Yleiset huomiot:

1. Huomiot ehdotetun sääntelyn suhteesta hyvään hallintoon ja perustuslakiin
2. Huomiot esitysluonnoksen vaikutusarvioinnista
3. Muuta kommentoitavaa

Ei kommenttia

 Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta

(lausuntopalvelu.fi)

(Lausunto, otakantaa.fi)

Rahapeleillä rahoitettujen toimintojen uudesta rahoitusmallista (https://vnk.fi/-/rahapeleilla-rahoitettujen-toimintojen-rahoitusmallivalmistelu-etenee)

MAAKUNTIEN VERKOSTOJÄRJESTÖJEN NEUVOTTELUKUNNAN LAUSUNTO

Vastaako rahoitusmalli hankkeen tavoitetta luoda edunsaajille vakaa, ennustettava ja autonominen rahoitus?

On mahdollista luoda edunsaajille vakaa, ennustettava ja autonominen rahoitus, mutta uusi malli sisältää paljon riskejä.

Autonomisuus on kiinni siitä, miten rahoituksen hakemista ja myöntämistä tullaan säätelemään ja kuinka kiinteästi järjestöjen ja yhdistysten toimintaa kytketään hallituksen määrittelemiin tavoitteisiin tai poliittisiin tavoitteisiin. Autonomisuutta lisää se, että järjestöt ovat mukana määrittelemässä rahoituksen painopisteitä, järjestöillä on roolia yhteiskehittämisessä ja rahoituksella on mahdollisuus toteuttaa myös järjestöjen perustehtävää ja erilaisia kokeiluja. Miten tämän mallin toteutuessa mahdollistuu yhteiskehittäminen?

Tällä hetkellä hallitusohjelman mukaisessa järjestöjen valtionavustustoiminnan kehittämisessä toiminnot kohdentuvat yleisavustusten kehittämiseen. Myös Sosten esittämä avustuskeskus, jonka tavoitteena on varmistaa kansalaisyhteiskunnan autonomia, tarkoittaa yleisavustettua toimintaa.
Alueiden ja pienten toimijoiden näkökulmasta tämä sisältää suuria riskejä. On tärkeää tunnistaa, että suuri osa alueilla toimivista järjestöistä toimii erilaisten hankeavustusten varassa ja mm valtionavustukset ohjautuvat tällöin järjestöjen hanketoimintaan. Tämä on haaste pienille toimijoille, joiden on vaikea päästä yleisavustusten piiriin.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta (www.verkostojarjestot.fi) korostaa, että
vakaa, ennustettava ja autonominen rahoitus edellyttää alueellista tasapuolisuutta. On tärkeää varmistaa, että kaikilla Suomen alueilla on kansalaistoimintaa tukeva ja yhteisiä resursseja koordinoiva taho kuten Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus tutkimuksen pohjalta suositellaan.
Rahapeliuudistuksen yhteydessä resurssien suuntaamiselle on uusi mahdollisuus. Rahoituksen suuntaamisen tuella voidaan rakentaa uudenlainen tasa-arvoisuutta tukeva järjestelmä ja vahvistaa tämä lainsäädännöllä.

OECD-raportissa Civic Space Scan of Finland (June 16, 2021, In series: OECD Public Governance Reviews) kiitetään Suomea kansalaisyhteiskunnan laaja-alaisesta tuesta, mutta muistutetaan käynnissä olevasta eriarvoistumiskehityksestä, joka näkyy alenevina äänestysprosentteina ja edellyttää uusia keinoja osallistaa ihmisiä koko maan alueella toimintaan ja päätöksentekoon. Raportissa muistutetaan, että Suomen valtion on syytä tehdä uusia toimia, jotta kaiken muotoinen kansalaistoiminta ja myös neljäs sektori on riittävästi osallistettu ja näiden edustus on mahdollistettu päätöksenteossa. Riskinä raportissa nähdään järjestöjen autonomian vähentyminen sekä raskaat byrokraattiset proseduurit resurssien hallinnoimiseen ja varainhankintaan.
Uuden rahoitusmallin ei siis pidä lisätä alueellista eriarvoisuutta vaan vähentää sitä ja luoda tähän toimivat tukirakenteet.

(2.12.2021)

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan sivuilta löytyy nyt uutta tietoa hyvinvointialueittain. Järjestöjen sote-muutostuki on koonnut sivustolle katsauksen kunkin hyvinvointialueen tilanteesta: mitä hyvinvointialueen valmisteluun sekä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman eri hankkeiden sisältötyöhön liittyviä ryhmiä on olemassa ja mitä järjestöjä on mukana yhteisessä työssä.

Sivuston tietoja päivitetään, kun tietoa tulee lisää tai tiedot muuttuvat. Hyvinvointialueiden välillä on suuriakin eroja, koska valmistelua tehdään alueilla luotujen omien rakenteiden mukaisesti. Sivustolle koottua tietoa voi hyödyntää kehittämis- ja vaikuttamistyössä omalla alueella.

Sivuston päivittämisestä vastaa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys. Sivuston yhteyshenkilö on Ari Harakka (ari.harakka@pksotu.fi). Muutostuen järjestöasiantuntijat tukevat järjestöjä ja tiedottavat alueensa tapahtumista ja toiminnoista.

Tiedot järjestöjen edustajista hyvinvointialueilla ja Järjestöjen sote-muutostuen järjestöasiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan verkkosivuilta.

SOSTEn ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostama Järjestöjen sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että järjestöt varmistavat paikkansa ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden takaajina sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa. SOSTE vastaa muutostuen kansallisesta koordinoinnista, ja maakunnat ovat laajasti mukana yhteisessä kehittämisessä Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan kautta.

Järjestötieto hyvinvointialueilla ja järjestöasiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät: https://www.verkostojarjestot.fi/sote-muutostuki/

Aluevaalit lähestyvät. Tulevilla päättäjillä on keskeinen rooli siinä, että alueen asukkaiden hyvinvointi toteutuu.
Aluevaalisivultamme voit katsoa videon, jossa ympäri Suomea toimivat päättäjät ja aktiivit kertovat järjestöjen merkityksestä tulevilla hyvinvointialueilla.

https://www.verkostojarjestot.fi/aluevaalit