Maakuntien verkostojärjestöjen lausunto 6.6.2022
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta. Lakiehdotus kytkeytyy laajemmin rahoitusmalliuudistukseen tähtäävään arpajaislain muuttamiseen, missä muun muassa on valmistelu kumottavaksi laissa tällä hetkellä olevaa, valtionavustuksiin liittyvää erityissääntelyä 1.1.2024 alkaen
Tässä lakiehdotuksessa esitetään uusi sektorikohtainen puitelainsäädäntö sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osalta. Keskeinen lähtökohta tämän lakiehdotuksen valmistelussa on ollut se, että nyt esitetään vain rahoitusmalliuudistuksen toteuttamisen kannalta välttämättömät muutokset huomioiden myös muut käynnissä olevat kehittämishankkeet, kuten erityisesti käynnissä oleva poikkihallinnollinen valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke. Valtionavustuslaki olisi jatkossakin avustusmenettelyihin sovellettava yleislaki.
Esitys on tarkoitettu käsiteltäväksi eduskunnassa samanaikaisesti arpajaislain muuttamiseksi
tähtäävän hallituksen esityksen kanssa siten, että se tulisi voimaan rahoitusmalliuudistukseen
tähtäävän arpajaislain muutoksen kanssa 1.1.2024 alkaen.
Nyt ehdotettua laintasoista sääntelyä täydennettäisiin jatkossa kahdella, keskeiseltä sisällöltään nykyisiä asetuksia vastaavilla valtioneuvoston asetuksilla, jotka on tarkoitus valmistella siten, että ne tulevat voimaan samaan aikaan nyt ehdotetun lain kanssa 1.1.2024.
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta lausuu ehdotetusta lainsäädännöstä ja sen perusteluista seuraavaa:
- Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää tärkeänä, että lakiehdotuksen 3 §:n 2 mom. nojalla yhdistysten ja säätiöiden rahoituksen kokonaistasossa huomioidaan yleinen kustannustason kehitys. Rahoituksen riittävän kokonaistason turvaaminen on tärkeää muun muassa kansalaisyhteisyhteiskunnan ja avustettavan toiminnan tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
- Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää tärkeänä, että terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen myönnettävissä valtionavustuksissa kirjataan mahdollisuus täysimääräiseen avustukseen lakia täydentävässä asetuksessa.
- Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää tärkeänä ehdotusta siitä, että asetetaan uusi parlamentaarinen neuvottelukunta seuraamaan eri sektoreiden kansalaisjärjestöille suunnattua vuosittaista rahoitusta sekä toiminnan kehittämistä. Alueellisen tasapuolisuuden näkökulmasta verkostojärjestöjen neuvottelukunta korostaa, että parlamentaarisessa neuvottelukunnassa tulee olla myös alueellinen edustus esim maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan kautta.
- Lakiesityksen perusteluissa arvioidaan, että paikallisesti toimivissa järjestöissä julkisen rahoituksen merkitys on korostunut, jolloin euromääräisesti pienikin avustus voi olla toiminnan jatkumisen kannalta hyvin merkittävä. Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta muistuttaa, että alueellisten järjestöjen aseman ja avustamisen pitää yhdenvertaisuuden näkökulmasta olla keskeinen seuranta- ja arviointikohde.
- Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että varainhankinta on pääomaa vaativaa toimintaa ja sen tuottojen osuus on kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuotoista pieni. Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää hyvänä, että jatkovalmistelussa kootaan järjestöjen omien varainhankintamallien kehittämisestä toimenpide-esitys, jonka toteutuksesta vastaa VM:n valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke.
- Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää tärkeänä sitä, että STEAn rooli Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskuksena turvataan tässä lainsäädännössä. Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta kannattaa myös selvityksen tekemistä laajemmasta riippumattomasta avustuskeskuksesta: sen hyödyistä ja haitoista.
- Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää tärkeänä, että laissa säädetään
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnasta sekä riippumattomasta arviointi- ja avustusjaostosta, jotka valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on tärkeää olla riittävä alueellinen edustus.
- Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että avustusten kohdentamisessa luontevana lähtökohtana voi pitää yhdistysten ja säätiöiden perustoimintojen rahoittamista. Mahdollisissa tilanteissa, joissa valtioapuviranomainen esimerkiksi joutuu käytettävissä olevan määrärahan alentuessa priorisoimaan enemmän rahoituksen kohdentumista, valtionavustuksia myönnetään lähtökohtaisesti yleisavustuksiin. Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta muistuttaa, että alueellisten järjestöjen on vaikea saada toimintaansa yleisavustuksia, jonka takia kohdennettu yleisavustus ja hankeavustukset ovat monille järjestöille myös perustoiminnan turvaamisen osalta olennaisen tärkeitä.
- Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta yhtyy Sosten esitykseen siitä, että järjestöille tulee sallia läheisesti niiden perustarkoitukseen liittyvän oman toiminnan kohtuullinen tuotto ilman automaattista leikkausta avustukseen. Vähintäänkin säännös, jonka mukaan koulutustoiminnasta otetaan hyväksyttävänä kustannuksena huomioon vain toiminnan alijäämä, tulee poistaa tulevasta asetuksesta.
- Samoin Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta yhtyy Sosten huomioon, että tilintarkastajan raportti (nk. AUP) on järjestöille huomattava taloudellinen ja hallinnollinen rasite. AUP-järjestelmä tulee analysoida kokonaisuudessaan ja arvioida, mitä vaikutusta erityisraportoinnilla on aidosti saavutettu, sen sijaan että sitä koskeva vaatimus sisällytettäisiin automaattisesti tulevaan asetukseen.
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toivoo, että yhteiskunnalliset vaikutukset sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden toimintaan parantavat toimijoiden toimintaedellytyksiä rahoituksen aikaisempaa paremman ennustettavuuden ja vakauden myötä kuten rahoitusuudistuksen perusteluihin on kirjattu.
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää tärkeänä esitystä siitä, että avustettavan toiminnan tulee osaltaan tukea ihmisten yhdenvertaisuutta, t
