Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan kehittäjäksi valittu Ville Peltoniemi (fysioterapeutti AMK (International Business Management, YAMK opiskelija) aloittaa tehtävässään 13.3.2024.
AriH
Kansalaisjärjestöstrategia valmisteilla – keskustelutilaisuus 21.3.
Miten kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä pitäisi turvata tässä ajassa?
Oikeusministeriön johdolla valmistellaan kansalaisjärjestöstrategiaa. Tavoitteena on, että strategia on valmis ennen kesää, joten nyt on aika osallistua yhteiseen keskusteluun.
Strategian puitteissa kevennetään järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa ylimääräistä sääntelyä, selvitetään mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa ja parannetaan hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta.Tervetuloa mukaan antamaan palautetta tavoite- ja toimenpideluonnoksista strategian valmistelijoiden alustuksen perusteella.
Keskustilaisuus verkossa torstaina 21.3.2024 klo 13.00–14.00. Teams-kokoukseen pääset mukaan tästä.
Tilaisuus on erityisesti suunnattu maakunnallisille, alueellisille ja paikallisille toimijoille.
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta hakee kehittäjää
Työ alkaa 1.3. tai sopimuksen mukaan ja kestää kaksi vuotta. Työsuhde varmistuu, kun Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa avustuspäätöksen vuodelle 2024. Hakemukset lähetettävä viimeistään 5.2.2024.
Lue lisää:
https://kyt.fi/haemme-maakuntien-verkostojarjestojen-neuvottelukuntaan-kehittajaa/
Kansalaisjärjestöjen kuuleminen päätöksenteossa vahvistaa demokratiaa
Suomalainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen kenttä syntyi 1800-luvulla auttamaan vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä. Tämä perustehtävä elää vahvana yhä tänä päivänä yli 11 000 tuhannessa sote-järjestössä ja säätiössä Suomessa. Lisäksi lukuisat muut yhdistykset ja säätiöt järjestävät alueilla hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Järjestöt näkevät läheltä millä tavoin yhteiskunnalliset kehityssuunnat, maailman kriisit ja Suomessa tehdyt poliittiset päätökset sekä julkisen sektorin palvelujen puutteet vaikuttavat ihmisten arkeen. Tästä syystä sote-järjestöjen vahva perustehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäksi on vaikuttaminen ihmisoikeuksien toteutumisen, parempien palvelujen ja yhdenvertaisen kohtelun puolesta.
Pian on kulunut yksitoista kuukautta historiallisesta hetkestä, kun sosiaali- ja terveyshuollon palvelut siirtyivät hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet joutuvat pohtimaan, millä tavoin heille määritelty rahoitus saadaan riittämään seuraaville vuosille. Monia palveluita ollaan keventämässä ja palveluverkkoa karsimassa. Lisäksi Suomen sosiaali- ja terveys SOSTE ry:n tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen esittämät indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä koko maassa. Moni järjestö on tuonut esiin huolensa palvelujen tulevaisuudesta, palveluverkkoon liittyneistä suunnitelmista ja palvelujen puutteellisesta toteutumisesta. Tilanteessa, jossa rahojen riittäminen vaatii koviakin toimia ja koko järjestelmän uudelleen tarkastelua, järjestöt ovat huolissaan, millä tavoin erityisryhmien sekä haavoittuvassa asemassa olevien palvelut turvataan.
Pidämme tärkeänä, että poliittinen päätöksenteko ja viranhaltijat saavat mahdollisimman laajasti tietoa siitä, millä tavoin mahdolliset uudistukset vaikuttavat asukkaisiin. Järjestöt ylläpitävät avointa vuoropuhelua päättäjien ja kansalaisten välillä. Julkisen sektorin näkökulmasta on viisautta kuulla järjestöjen tuomia näkökulmia ja käyttää niitä hyödyksi kansalaisille tarkoitettujen palvelujen tarkastelussa ja kehittämisessä.
Kansalaisjärjestöjen aktiivinen osallistuminen, monipuolinen kansalaiskeskustelu, puutteiden näkyväksi tekeminen ja julkisen sektorin avoimuus kehitysehdotuksille parantavat julkisen sektorin mahdollisuutta edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja vastata asukkaiden monimuotoisiin tarpeisiin. Tähän haastammekin nyt koko julkisen sektorin.
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan puolesta
pj. Tiina Sivonen
varapj. Marja Manninen
Maakuntien järjestöjen yhteinen vaikuttaja ja valtakunnallinen toimija, joka edustaa laajasti maakuntien sote-järjestökenttää.
Järjestöjen sote-muutostuelle jatkovuosi
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ehdottaa 1.12.2023 julkaisemassaan avustusehdotuksessa avustusta sote-muutostuen jatkamiseksi vuonna 2024. STM vahvistaa avustusehdotuksen tammi-helmikuussa 2024.
Järjestöjen sote-muutostukikokonaisuuttaa koordinoi ja hallinnoi vuonna 2024 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry ja sitä toteutetaan yhdessä alueellisten vastuutahojen kanssa, jotka ovat Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, HyTe ry, Satakunnan yhteisöt ry, Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry ja Artteli kumppanuusyhdistys ry.
Avustusta delegoidaan viidelle suuralueelle, joista jokaisella työskentelee järjestöasiantuntija (Uudellamaalla kaksi järjestöasiantuntijaa). Järjestöjen sotemuutostuki-kokonaisuudella varmistetaan, että alueelliset sosiaali- ja terveysalan järjestöt saavat riittävän tuen yhteistyön rakentamisessa hyvinvointialueiden kanssa. Tavoitteena on hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön edelleen rakentaminen ja juurruttaminen osaksi hyvinvointialueiden rakenteita.
Sote-muutostuen osa-aikaisena koordinaattorina aloittaa vuoden 2024 alussa Leena Virratvuori, leena.virratvuori@pksotu.fi.
Lisätietoja sote-muutostuesta: toiminnanjohtaja Sanna Heinonen, sanna.heinonen@pksotu.fi, p. 045 137 3972.