Lausunto rahapeleillä rahoitettujen toimintojen uudesta rahoitusmallista

(Lausunto, otakantaa.fi)

Rahapeleillä rahoitettujen toimintojen uudesta rahoitusmallista (https://vnk.fi/-/rahapeleilla-rahoitettujen-toimintojen-rahoitusmallivalmistelu-etenee)

MAAKUNTIEN VERKOSTOJÄRJESTÖJEN NEUVOTTELUKUNNAN LAUSUNTO

Vastaako rahoitusmalli hankkeen tavoitetta luoda edunsaajille vakaa, ennustettava ja autonominen rahoitus?

On mahdollista luoda edunsaajille vakaa, ennustettava ja autonominen rahoitus, mutta uusi malli sisältää paljon riskejä.

Autonomisuus on kiinni siitä, miten rahoituksen hakemista ja myöntämistä tullaan säätelemään ja kuinka kiinteästi järjestöjen ja yhdistysten toimintaa kytketään hallituksen määrittelemiin tavoitteisiin tai poliittisiin tavoitteisiin. Autonomisuutta lisää se, että järjestöt ovat mukana määrittelemässä rahoituksen painopisteitä, järjestöillä on roolia yhteiskehittämisessä ja rahoituksella on mahdollisuus toteuttaa myös järjestöjen perustehtävää ja erilaisia kokeiluja. Miten tämän mallin toteutuessa mahdollistuu yhteiskehittäminen?

Tällä hetkellä hallitusohjelman mukaisessa järjestöjen valtionavustustoiminnan kehittämisessä toiminnot kohdentuvat yleisavustusten kehittämiseen. Myös Sosten esittämä avustuskeskus, jonka tavoitteena on varmistaa kansalaisyhteiskunnan autonomia, tarkoittaa yleisavustettua toimintaa.
Alueiden ja pienten toimijoiden näkökulmasta tämä sisältää suuria riskejä. On tärkeää tunnistaa, että suuri osa alueilla toimivista järjestöistä toimii erilaisten hankeavustusten varassa ja mm valtionavustukset ohjautuvat tällöin järjestöjen hanketoimintaan. Tämä on haaste pienille toimijoille, joiden on vaikea päästä yleisavustusten piiriin.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta (www.verkostojarjestot.fi) korostaa, että
vakaa, ennustettava ja autonominen rahoitus edellyttää alueellista tasapuolisuutta. On tärkeää varmistaa, että kaikilla Suomen alueilla on kansalaistoimintaa tukeva ja yhteisiä resursseja koordinoiva taho kuten Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus tutkimuksen pohjalta suositellaan.
Rahapeliuudistuksen yhteydessä resurssien suuntaamiselle on uusi mahdollisuus. Rahoituksen suuntaamisen tuella voidaan rakentaa uudenlainen tasa-arvoisuutta tukeva järjestelmä ja vahvistaa tämä lainsäädännöllä.

OECD-raportissa Civic Space Scan of Finland (June 16, 2021, In series: OECD Public Governance Reviews) kiitetään Suomea kansalaisyhteiskunnan laaja-alaisesta tuesta, mutta muistutetaan käynnissä olevasta eriarvoistumiskehityksestä, joka näkyy alenevina äänestysprosentteina ja edellyttää uusia keinoja osallistaa ihmisiä koko maan alueella toimintaan ja päätöksentekoon. Raportissa muistutetaan, että Suomen valtion on syytä tehdä uusia toimia, jotta kaiken muotoinen kansalaistoiminta ja myös neljäs sektori on riittävästi osallistettu ja näiden edustus on mahdollistettu päätöksenteossa. Riskinä raportissa nähdään järjestöjen autonomian vähentyminen sekä raskaat byrokraattiset proseduurit resurssien hallinnoimiseen ja varainhankintaan.
Uuden rahoitusmallin ei siis pidä lisätä alueellista eriarvoisuutta vaan vähentää sitä ja luoda tähän toimivat tukirakenteet.

Miten järjestöt ovat mukana sote-uudistuksessa hyvinvointialueilla? – tiedot järjestöistä uudistuksen toimeenpanossa löytyvät nyt yhdestä paikasta

Hyvinvointialueet-kartta
Hyvinvointialueet

(2.12.2021)

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan sivuilta löytyy nyt uutta tietoa hyvinvointialueittain. Järjestöjen sote-muutostuki on koonnut sivustolle katsauksen kunkin hyvinvointialueen tilanteesta: mitä hyvinvointialueen valmisteluun sekä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman eri hankkeiden sisältötyöhön liittyviä ryhmiä on olemassa ja mitä järjestöjä on mukana yhteisessä työssä.

Sivuston tietoja päivitetään, kun tietoa tulee lisää tai tiedot muuttuvat. Hyvinvointialueiden välillä on suuriakin eroja, koska valmistelua tehdään alueilla luotujen omien rakenteiden mukaisesti. Sivustolle koottua tietoa voi hyödyntää kehittämis- ja vaikuttamistyössä omalla alueella.

Sivuston päivittämisestä vastaa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys. Sivuston yhteyshenkilö on Ari Harakka (ari.harakka@pksotu.fi). Muutostuen järjestöasiantuntijat tukevat järjestöjä ja tiedottavat alueensa tapahtumista ja toiminnoista.

Tiedot järjestöjen edustajista hyvinvointialueilla ja Järjestöjen sote-muutostuen järjestöasiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan verkkosivuilta.

SOSTEn ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostama Järjestöjen sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että järjestöt varmistavat paikkansa ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden takaajina sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa. SOSTE vastaa muutostuen kansallisesta koordinoinnista, ja maakunnat ovat laajasti mukana yhteisessä kehittämisessä Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan kautta.

Järjestötieto hyvinvointialueilla ja järjestöasiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät: https://www.verkostojarjestot.fi/sote-muutostuki/

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuuri (lausunto STM:n luonnokseen 2.8.)

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta/2.8.2021

Kokonaisarkkitehtuurikuvauksen lähtökohdat ja selkeys

Miten ymmärrettävä ja selkeä kuvaus on?

  • melko selkeä

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee, että kokonaisarkkitehtuurin valmistelu on tärkeää erityisesti siksi, että hyte-työ määritellään eri organisaatioissa, sektoreilla ja asiayhteyksissä eri tavoin. Yhteistä määritelmää hyte-työlle tarvitaan. Kokonaisarkkitehtuurissa tulisi pyrkiä nyt vahvasti painottuvien digitaalisten palvelujen ja tietoratkaisujen lisäksi mm. hyte-työn johtamisen, eri sektoreiden tavoitteellisen ja pitkäjänteisen yhteistyön rakenteiden sekä tietoon perustuvien monitoimijaisten toimintamallien edistämiseen. On hienoa, että luonnoksessa ei puhuta pelkästään palveluista, vaan on tunnustettu, että monenlaiset ei-palveluiksi luokiteltavat toiminnot ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä keskeisiä ja että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kentällä ei useinkaan toimi asiakas vaan ihmiset monissa eri roolissa.

Kokonaisarkkitehtuurikuvauksen tämänhetkisenä heikkouksena on se, että luonnos on enemmänkin toimintaympäristön kuvaus kuin varsinainen malli tai kuvaus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen toimintatavasta, mutta toki ajatuksesta saa kiinni. Teksti on vielä ylätasoista, ja tekemisen ja yhteistyön johtamisen suunnitelma puuttuu.

Kokonaisarkkitehtuuria tulisi järjestelmä- ja johtamisen näkökulmasta tarkastella kolmella eri tasolla:

  • Valtakunnallinen: Tiedontuotannon, yhteisten kansallisten tavoitteiden määrittelyn ja johtamisen tuen sekä monitoimijaisten toimintamallien rahoituksen ja ohjauksen näkökulma.
  • Hyvinvointialueet: Kansallisten tavoitteiden ja monitoimijaisten toimintamallien toimeenpano, alueellisista tarpeista ja hyvinvointihaasteista lähtevien toimien johtaminen, seuranta ja arviointi, työkaluna hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat sekä järjestöyhteistyön asiakirjat ja vastaavat. Maakuntatasoinen järjestöyhteistyön rakenne ja yhteiset toimintamallit sekä järjestöavustukset.
  • Paikallinen taso, kunnat: Oman roolinsa mukaisesti mm. kulttuuri, liikunta ja muiden toimintojen tiivis kytkeminen hyvinvointialuetasoisiin ja kansallisiin tavoitteisiin erityisesti hyvinvointikertomusten ja suunnitelmien kautta. Systemaattinen järjestöyhteistyö.

Kuvaus on tehty ihmisen ja hänen läheistensä näkökulmasta. Palveluja ja toimintaa tarkastellaan lähiyhteisöstä kansainväliselle tasolle, kaikki ihmisen hyvinvoinnin osa-alueet ja yhteiskunnan sektorit huomioiden. Miten onnistuneena pidät tätä lähestymistapaa?

  • melko onnistuneena

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan näkemys on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ihmisen ja hänen läheistensä näkökulma erilaisissa elämäntilanteissa on oikea lähtökohta. Näkökulma katoaa kuitenkin välillä luonnoksessa. Ihmisen elämänvaiheet ja toimijat sektoreittain on hyvin jäsennelty. Kuitenkaan tällä hetkellä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä palvelut ja toiminta ei toteudu aina ihmislähtöisesti, eikä yhteistyö eri toimijoiden kesken ihmisen hyvinvoinnin tukena toimi asianomaisen näkökulmasta parhaalla mahdollisella tasolla. Näiden asioiden johtamisen tavat puuttuvat luonnoksesta.

Miten hyödyllinen kokonaisarkkitehtuurin kuvaus on tiedonhallinnan ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä?

  • melko hyödyllinen

Luonnoksen sisällön tarkempi kommentointi

Kommentit lukuun 1. Johdanto

Järjestöillä on merkittävä rooli kaikissa hyte-työn osa-alueissa. Johdannossa mainitaan, että hyte-työtä tehdään paljon erilaisissa eri sektoreiden hankkeissa ja projekteissa. Kokonaisarkkitehtuuria tulisi ajatella myös pitkäjänteisen hyte-työn suunnitelmana, pois hankkeista ja kohti tietoon perustuvaa, monitoimijaista toimintatapaa. Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee, että hyte-työn johtaminen on erityisesti sidosryhmä(järjestö) yhteistyön johtamista niin kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin.

Kommentit lukuun 2. Periaatteellinen taso

Arkkitehtuurivisio on selkeä ja maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee hyvänä, että visiossa painottuu löydettävyys, esteettömyys ja kannustavuus. Myös saavutettavuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Erityisryhmien ja vähävaraisten huomioiminen digitaalisten palvelujen hyödyntämisen yhteydessä on tärkeää.

Järjestöyhteistyö on keskeinen osa kaikkia Agenda 2030 -painopisteitä. On hyvä muistaa myös, että sote-uudistuksessa hyvinvointialueille tulee lainsäädännönkin kautta vahva velvoite järjestöyhteistyöhön.

Kolmas sektori on oleellinen toimija, kun tarkastellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspintoja suhteessa sote-palveluihin sekä muihin eri hallinnonalojen ja toimialojen vastuulle kuuluviin palveluihin.

Kommentit lukuun 3. Toiminta-arkkitehtuuri

Digitaaliset palvelut ovat, ja tulevat kasvavassa määrin olemaan tärkeä osa hyte-työtä. Ihmisten hyvinvointi rakentuu kuitenkin pääosin niistä teoista ja valinnoista, joita hän arjessaan tekee, elämänvaiheesta riippumatta. Liikunta- ja kulttuuriharrastukset, yhteisöllisyys, merkittävä tekeminen ja riittävä toimeentulo tuottavat hyvinvointia, jota digitaaliset ratkaisut tukevat tekemällä niistä saavutettavampia.

Kolmannen sektorin osalta maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta haluaa tuoda esille sen, että järjestöille on kehittynyt Suomessa monista muista maista poiketen erittäin vahva asema monien ihmisten hyvinvoinnin kannalta olennaisten toimintojen ja palvelujen tuottajana. Järjestöt tuottavat suurimman osan ihmisten hyvinvoinnista, kun huomioidaan liikunta- ja kulttuuritoiminta, vaikutusmahdollisuuksien edistäminen, vapaaehtoistyö, työ- ja toimintakykyä edistävä toiminta, neuvonta, ohjaus ja vertaistoiminta. Järjestöillä on merkittävä rooli kaikissa Stiglitzin hyvinvoinnin osa-alueissa. Taulukossa 3. esitetyt toimet ovat lähes kaikki joko järjestöjen tuottamaa, tai ainakin järjestöyhteistyössä tehtävää.

Kommentit lukuun 4. Tietoarkkitehtuuri

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta esittää, että tietoarkkitehtuuri -kappaleen voisi rakentaa myös yksilön näkökulmasta, kun kerran sellainen näkökulma on valittu; mitä tietoa esim. eri elämänvaiheissa oleva suomalainen tarvitsee oman tai lähipiirinsä hyvinvoinnin edistämiseksi, mitä tietoa tarvitsemme, jos haluamme edistää muiden tai vaikka oman asuinalueemme hyvinvointia?

Kommentit lukuun 5. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri

Kommentit lukuun 6. Kehittämistarpeet

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee hyvänä, että kehittämistarpeissa tunnistetaan erityisesti kolmannen sektorin tiedonhallinnan ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisen haasteet julkisen sektorin palvelujen ja toiminnan yhdyspinnoissa. On tärkeä huomata, että erityisesti helpommin hallittavissa olevat yksiulotteiset digitaaliset ratkaisut häivyttävät kansalaisyhteiskunnan monipuolisen olemassaolon, eivätkä edistä tällöin hyvinvointia ja terveyttä.

Hyte-työn resurssit ovat sekä kansallisesti, alueellisesti että paikallisesti usein hajanaisia, projektimaisia ja eri sektoreille liikaa eriytyneitä.

Muu palaute luonnokseen:

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että luonnoksessa ei riittävällä tavalla huomioida niitä mahdollisuuksia, joita hyte-työn uudelleen organisoitumiselle avautuu, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja kuntien merkittävämmäksi tehtäväksi jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kokonaisarkkitehtuurin tulisikin osaltaan vastata hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhdyspinnan toimivuuden kysymyksiin. Tulisi luoda kansallisen, alueellisen ja paikallisen tasojen hyte-työn ja sen tietoon sekä alueellisiin tarpeisiin perustuvan johtamisen malli, jossa kansallinen tiedontuotanto tukee alueellista ja paikallista hyte-työtä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, että valtionavustukset ja muut järjestötoiminnan rahoitusmuodot tukevat alueellista ja paikallista, tarpeista lähtevää hyte-työtä.

Luonnoksessa ei myöskään riittävästi huomioida vähävaraisuuden merkitystä yksilöiden ja perheiden mahdollisuuksille edistää omaa hyvinvointiaan. Tämä on keskeinen hyvinvointieroja selittävä tekijä, jonka ratkaisemiseksi tulisi esittää myös toimia. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintojen (esim. harrastukset) kustannukset yksilöille tulee huomioida kokonaisarkkitehtuuria laadittaessa.

Tulee muistaa, että järjestöillä on merkittävä rooli turvallisuuden edistäjänä ja myös yhteiskunnan vakauden säilyttäjänä kriisi- ja poikkeustilanteissa.

Osallisuuden edistäminen on erittäin tärkeä osa hyte-työtä, ja on arvokasta, että se huomioidaan kokonaisarkkitehtuurissa. Osallisuuden edistämiseksikin tulee määritellä konkreettisia toimenpiteitä ja mittareita.

Järjestöjä koskevat valtionavustuskäytännöt – Ehdotukset niiden kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi (Lausunto 14.6.2021)

Järjestöjen valtionavustuskäytänteiden kehittämisjaosto, Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke

Järjestöille myönnetään vuosittain lähes miljardi euroa valtionavustuksina. Suurin osa siitä perustuu rahapelitoiminnan tuottoon, jonka odotetaan alenevan. Siksi rahoitusmallia aletaan uudistaa. Järjestöjä koskevat valtionavustuskäytännöt ovat tällä hetkellä tarpeettoman erilaisia keskenään.

Järjestöjen valtionavustuskäytänteiden kehittämisjaoston tehtävänä oli selvittää, millaisia valtionavustuksia rahapelitoiminnan tuotosta myönnetään ja minkälaisia valtionavustuskäytäntöjä siihen liittyy. Kehittämisjaosto toimi valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa ja sen tehtävä perustui pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan.

Kehittämisjaosto esittää selvityksensä perusteella kahdeksaa ehdotusta maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön järjestöjä koskevien valtionavustuskäytäntöjen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.

Lisäksi kehittämisjaosto ehdottaa monialaisen toimeenpanoryhmän perustamista.

Ehdotuksissa määritellään, miten valtionapuviranomaiset kohdentaisivat valtionavustuksia yhteistyössä järjestöjen kanssa. Ehdotukset antavat valtionapuviranomaisille uusia keinoja
valtionavustusten harkintaa ja myöntämistä sekä käytön arviointia varten.

Ehdotuksilla tuetaan myös järjestöjen osallisuutta, talouden ja toiminnan ennakoitavuutta sekä niiden vaikutuksia valtionavustustoiminnassa.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta lausuu näistä ehdotuksista:

Ehdotus 1: Valtionavustustoiminnassa siirrytään uuteen, valtionavustuskäytäntöjen
yhdenmukaisuutta edistävään toimintamalliin.

Tuotonjakoministeriöt siirtyvät valtionavustustoiminnan uuteen toimintamalliin ja ottavat käyttöön sitä tukevat valtionavustustoiminnan verkkopalvelut. Tuotonjakoministeriöt
siirtyvät toimintamalliin kehittämisprojekteissa siten, että verkkopalvelut ovat kaikkien
käytössä vuoteen 2024 mennessä. Valtionavustuskäytännöt yhdenmukaistetaan valtionavustustoiminnan uuden toimintamallin mukaiseksi.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää hyvänä järjestöjaoston ehdotusta siitä, että tuotonjakoministeriöiden valtionavustukset haetaan vuodesta 2024 alkaen pääsääntöisesti digitaalisesti Haeavustuksia.fi:ssä, joka kokoaa kaikki eri valtionapuviranomaisten valtionavustushaut yhteen paikkaan.
Tasa-arvoisuuden näkökulmasta on kuitenkin olennaista, että digitaalisuuden vaatimus ei syrjäytä hausta niitä toimijoita, joilla ei ole riittäviä digitaalisen hakemisen edellytyksiä. Näille toimijoille on tarjottava vaihtoehtoiset kanavat tai riittävä digituki. Muutoinkin on huolehdittava, että tulevaisuudessa avustusten haku ei edellytä ammattimaisuutta ja samalla karsi hauista pois niitä kansalaisjärjestötoimijoita, joilla ei ole valmiiksi resursseja vaativiin hankehakuihin.

Jatkossa kuka tahansa voi tarkistaa Tutkiavustuksia.fi:stä, miten paljon valtionavustuksia on haettu, myönnetty ja maksettu sekä minkälaisiin käyttötarkoituksiin.
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta tähdentää, että maakuntien hyvin kohdennetun ja vaikuttavan hanketoiminnan näkökulmasta on keskeistä, että yhdestä paikasta löytyy tieto eri valtionavustusten kautta rahoitetuista hankkeista. Tämä on selkeä parannus aiempaan. Tulevaisuudessa myös Eu-rahoituksen linkittäminen tutkiavustuksia.fi:hin voisi olla tarkoituksenmukaista.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toivoo, että uusi malli edistää turhista siiloista luopumista ja mahdollistaa järjestöjen monialaiset yhteistyöhankkeet.

Ehdotus 2: Valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta suunnitellaan yhdessä uudella
tavalla.

Tuotonjakoministeriöt hyödyntävät valtionavustuksia ja niiden käyttöä koskevaa tietoa uudella tavalla valtionavustustoiminnan vaikuttavuuden suunnittelussa, kuten valtionavustusten kohdentamisessa. Sitä varten tuotonjakoministeriöt yhdenmukaistavat valtionavustusprosessejaan ja käyttävät yhteisiä verkkopalveluja. Järjestöt ja valtionapuviranomaiset
suunnittelevat valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta yhdessä uudessa toimintamallissa,
mikä edistää ennakoitavuutta ja jatkuvuutta ja auttaa ottamaan toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset entistä paremmin huomioon.

Valtionavustuksia ja niiden käyttöä koskevan tiedon määrä kasvaa valtionavustustoiminnan verkkopalveluissa lähivuosina. Verkkopalveluihin liittyvä tietomalli, tiedonhallintasuunnitelma ja mahdollisimman yhdenmukaiset raportointivaatimukset mahdollistavat tiedonhallinnan ja tiedon hyödyntämisen.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta painottaa väliraportin lausunnossa nostettua tarvetta selkeyttää raportointiohjeita, jotta valtionavustustoiminnassa saadaan oikeat ja riittävät tiedot.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää erityisen tärkeänä ehdotusta siitä, että jatkossa tuotonjakoministeriöt suunnittelevat valtionavustuksia hakevien järjestöjen
kanssa yhdessä, millaisiin yhteiskunnallisiin päämääriin valtionavustuksilla rahoitetulla toiminnalla tai hankkeella on tarkoitus vastata. Keskeistä on myös, että suunnittelu aloitetaan jo ennen valtionavustusohjelmien valmistelua ja valtionavustushakujen julkaisua, kuten valtionapuviranomaiset ovat lausunnossaan toivoneet.

Valtionapuviranomaiset ja järjestöt tekevät uudenlaista yhteistyötä myös verkostoissa, jotka
perustetaan valtionavustustoiminnan uudessa toimintamallissa.
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta muistuttaa, että on keskeistä huolehtia siitä, että maakuntien keskeiset toimijat, verkostojärjestöt ovat mukana niissä suunnitteluprosesseissa, joissa määritellään mihin yhteiskunnallisiin päämääriin hankehakuja ja valtionavustuksia suunnataan. On myös keskeistä, että valtionavustustoiminnan uuteen toimintamalliin liittyvissä verkostoissa on riittävä maakunnallisten toimijoiden edustus.

Ehdotus 3: Valtionavustustoimintaan osallistuvien toimielinten tehtäviä ja toimintatapoja yhdenmukaistetaan.

Tuotonjakoministeriöt yhdenmukaistavat valtionavustusten arviointiin ja valtionavustustoimintaan liittyvien neuvottelukuntien, toimikuntien ja jaostojen tehtäviä ja toimintatapoja soveltuvin osin. Tehtävien ja toimintatapojen painopiste on jatkossa valtionavustuspolitiikan arvioinnissa, valtionavustustoiminnan vaikuttavuuden suunnittelussa ja yhdenmukaisten valtionavustuskäytäntöjen jatkuvassa kehittämisessä. Tarkoituksena on lisätä
valtionapuviranomaisten ja järjestöjen välistä viestintää ja vuorovaikutusta.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää edelleen tärkeänä sitä, että muodollisten, myöhäisessä vaiheessa toteutettavien kuulemisten sijaan kehitetään valtionapuviranomaisten sekä valtionavustusten hakijoiden ja saajien välistä matalan kynnyksen viestintää ja vuorovaikutusta ja vahvistetaan järjestöjen osallisuutta valtionavustustoiminnan kehittämisessä.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää hyvänä järjestöjaoston ehdotusta siitä, että tuotonjakoministeriöt tarkastelevat yhdessä neuvottelukuntiensa, toimikuntiensa ja jaostojensa kanssa niiden nykyisiä tehtäviä. Tarkoituksena on, että neuvottelukunnat, toimikunnat ja jaostot eivät osallistu jatkossa valtionavustuksia koskevaan päätöksentekoon, kuten valtionavustusesitysten tekemiseen. Neuvottelukuntien, toimikuntien ja jaostojen tehtävät kohdennetaan uudelleen, mikä tukee valtionavustustoiminnan uutta toimintamallia.
Järjestöjaoston mielestä on tärkeää, että järjestöt ehdottavat neuvottelukuntiin, toimikuntiin ja jaostoihin jatkossa toimialansa hyvin tuntevia ja toimialojaan edustavia henkilöitä. Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta painottaa sitä, että maakunnista tulee olla riittävä edustus näissä toimielimissä.

Ehdotus 4: Järjestöjen taloutta koskevia valtionavustuskäytäntöjä yhdenmukaistetaan
mahdollisuuksien mukaan.

Tuotonjakoministeriöt yhdenmukaistavat järjestöjen taloutta koskevia valtionavustuskäytäntöjään. Yleisavustuksilla rahoitetaan järjestöjen varsinaisen toiminnan bruttokustannuksia. Tuotonjakoministeriöt luovat yhteisen tavan arvioida, miten järjestön kokonaisvarallisuus vaikuttaa valtionavustusten harkinnassa ja myöntämisessä. Tuotonjakoministeriöiden erilaisia omarahoituskäytäntöjä selvitetään lisää ennen ehdotuksen toteuttamista.
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta yhtyy järjestöjaoston kantaan siitä, että on tärkeää, että tuotonjakoministeriöt yhdenmukaistavat järjestöjen taloutta koskevia valtionavustuskäytäntöjään. Lähtökohtana täytyy kuitenkin olla se, että tuotonjakoministeriöiden hyvät käytännöt säilytetään ja ettei järjestöjen asema heikkene perusteettomasti valtionavustuskäytäntöjä kehitettäessä ja yhdenmukaistettaessa.

Järjestöjen varainhankintaa pitäisi olla mahdollista kehittää yleisavustuksen lisäksi myös kohdennetulla avustuksella toteutettavassa toiminnassa.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta tähdentää, että mikäli tulevaisuudessa valtionavustuksiin aletaan enenevässä määrin edellyttää omarahoituksia, se voi vaikeuttaa alueellisten järjestöjen toimintaa ja lisätä rahoitusten keskittymistä ja kanavoitumista varakkaimmille järjestötoimijoille.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää hyvänä järjestöjaoston pyyntöä selvittää, voidaanko järjestöjen tilinpitovaatimusta keventää ja talousraportointia automatisoida, jotta se vastaisi perinteistä järjestötoimintaa kevyemmin järjestäytyneen kansalaistoiminnan tarpeita. Nämä tarpeet on määritelty oikeusministeriön mietinnössä Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla ja siihen liittyvässä luonnoksessa hallituksen esitykseksi.

Ehdotus 5: Järjestöjen toiminnan ja vastuullisuuden arvioinnin perusteita yhdenmukaistetaan.

Tuotonjakoministeriöt soveltavat mahdollisimman yhdenmukaisia toiminnan ja vastuullisuuden arvioinnin perusteita harkitessaan ja myöntäessään yleisavustuksia järjestöille.
Perusteita arvioidaan sekä suunnitellun että toteutuneen toiminnan perusteella. Tuotonjakoministeriöt päättävät, kuinka ne soveltavat arviointiperusteita mahdollisine painotuksineen päätöksenteossa.

Järjestöjen säännöllisesti toistuvan toiminnan pääasiallinen valtionavustus on yleisavustus. Erityisavustukset myönnetään sen sijaan uusien toimintamallien ja -menetelmien tavoitteelliseen kokeilemiseen ja kehittämiseen.

Järjestöjaosto ehdottaa viittä toiminnan arvioinnin perustetta kuvauksineen
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää hyvänä järjestöjaoston ehdotusta arvioinnin perusteista.

  1. Järjestön toiminnan laatua arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka järjestö suunnittelee toimintansa tavoitteet, toimenpiteet ja tulosodotukset sekä kuinka se kehittää toimintaansa ja sen laatua. Lisäksi otetaan huomioon, miten järjestö saavuttaa toimintansa tavoitteet, kuten toiminnan tulokset ja
    vaikutukset ja kuinka se perusteli mahdolliset muutokset.
  2. Järjestön toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon, miten monipuolista ja monimuotoista toiminta on. Lisäksi otetaan huomioon toiminnan kattavuus, saavutettavuus ja kohderyhmät.
  3. Järjestön osallisuuden vahvistamista arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka järjestön toimintaan osallistuvat vaikuttavat järjestön johtamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi otetaan huomioon, minkälainen merkitys mahdollisella vapaaehtoistoiminnalla on järjestössä.
  4. Järjestön hyvää hallintoa arvioitaessa otetaan huomioon huolellisuus ja oikein toimiminen. Lisäksi otetaan huomioon järjestön kustannukset suhteessa toiminnan laatuun ja laajuuteen sekä järjestön varallisuus, varainhankinta ja henkilöstötyö.
  5. Järjestön yhteiskunnallista vaikutusta ja vastuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, miten järjestön suunniteltu ja toteutunut toiminta on tuloksineen yhteydessä valtionavustuksilla tavoiteltuihin yhteiskunnallisiin päämääriin.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää tärkeänä lausunnoissa noussutta painotusta, että valtionavustusta harkittaessa ja myönnettäessä voidaan arvioida, miten järjestöt edistävät kestävää kehitystä toiminnassaan.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta yhtyy Järjestöjaoston näkemykseen, että vastuullisuuden arvioinnin perusteina voidaan käyttää avointa ja hyvää hallintoa, yhteistyötä ja kumppanuutta sekä esimerkiksi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Ehdotus 6: Järjestöille voidaan myöntää kaksivuotisia yleisavustuksia harkinnanvaraisesti.

Tuotonjakoministeriöt voivat myöntää järjestöille yksi- tai kaksivuotisia yleisavustuksia
harkinnanvaraisesti. Kahdeksi vuodeksi kerrallaan myönnetty yleisavustus ei poista sen
saajan vuotuista raportointivelvollisuutta. Järjestöt voivat hakea ensimmäiset kaksivuotiset yleisavustukset vuoden 2024 valtionavustushauissa. Kaksivuotiset yleisavustukset rahoitetaan valtion yhden vuoden talousarviosta.

Kun harkinnanvaraisia yleisavustuksia myönnetään, yhdenvertaisuuden toteutumisen vuoksi kriteerien on hyvä olla selkeitä ja yhtenäisiä.
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta kannattaa järjestöjaoston ehdotusta erillisen kokeilun järjestämistä ennen kuin kaksivuotisia yleisavustuksia aletaan hakea ja myöntää laajamittaisesti. Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta ehdottaa, että alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi varmistetaan, että kokeilussa on mukana maakuntien verkostojärjestöjen edustus.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta kannattaa järjestöjaoston näkemystä siitä, että valtionavustusten myöntämistä pitäisi nopeuttaa, jottei viivästyneet valtionavustuspäätökset vaikeuta järjestöjen toimintaa kohtuuttomasti.

Ehdotus 7: Järjestöt välittävät valtionavustuksia edelleen siirron saajille mahdollisimman yhdenmukaisella tavalla.

Valtionavustusten edelleen välittäminen perustuu tuotonjakoministeriöissä valtionavustuslain uudistamisen yhteydessä laadittavaan tulkintaohjeeseen. Tuotonjakoministeriöiden valtionavustusehdot ja -rajoitukset sekä delegointisopimusmallit yhdenmukaistetaan.
Samalla varmistetaan, että siirron saajille edelleen välitettyjen valtionavustusten käyttöä
koskeva tieto on avointa ja läpinäkyvää valtionavustustoiminnan uuden toimintamallin
mukaisesti.

Järjestöjaosto suosittelee, että valtionapuviranomaiset ja järjestöt hyödyntävät valtionavustustoiminnan uutta sanastoa viestinnässään, mikä vähentää tulkintaeroja ja parantaa
ymmärrettävyyttä.
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee tulkintaeroja vähentävän sanaston hyväksi, mutta näkee siinä myös riskin, että se ohjaa valtionavustusten hakua siten, että sanasto ei niinkään tue hakemista vaan rajaa hakijoita niihin, joilla on enemmän hankeosaamista.

Ehdotus 8: Tuotonjakoministeriöt uudistavat valtionavustusten käsittelyä.

Tuotonjakoministeriöt uudistavat valtionavustusten käsittelyä järjestämällä sen tiimityönä.
Taloustarkastuksen tehtävät on myös perusteltua yhdenmukaistaa vastuineen tuotonjakoministeriöissä. Järjestöjen taloutta ja toiminnan tai hankkeen tuloksellisuutta sekä toimintaympäristömuutoksia koskevaa tietoa hyödynnetään entistä laajemmin valtionavustusprosessien eri vaiheissa.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää hyvänä raportin ehdotusta siitä, että mahdollisia riskejä voidaan vähentää käsittelemällä valtionavustuksia tiimeissä. Tavoitteena on myös lyhentää valtionavustusprosessien kestoa ja parantaa valtionavustustoiminnan laatua.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää hyvänä sitä, että valtionavustustoiminnan uudessa toimintamallissa on mahdollista arvioida, miten taloustarkastusta voidaan hyödyntää valtionavustusprosessin eri vaiheissa. Erityisen tärkeää järjestöille on oikea-aikaisesti annettuun neuvontaan panostaminen, jotta voidaan ennalta ehkäistä väärinkäytöksiä ja vähentää takaisinperintätilanteita.

Yleiset huomiot Järjestöjä koskevat valtionavustuskäytännöt:
Ehdotukset niiden kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi -julkaisusta

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta pitää hyvänä sitä, että uusi valtionavustuskäytäntöjen toimintamalli yhdenmukaistaa rahoituskäytäntöjä, kokoaa ne yhteen paikkaan haettavaksi ja yhteen tutkittavaksi sekä lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Ehdotuksessa on tärkeää, että järjestöillä olisi jatkossa vahvempi rooli yhteiskunnallisten tavoitteiden tunnistamisessa ja määrittelyssä. Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta tähdentää, että kautta linjan tunnistetaan rahoituksen keskittymisen riski ja että huolehditaan alueellisen ja maakunnallisen järjestökentän äänen kuulumisesta ja osallisuudesta eri prosesseissa esim Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan kautta, jossa on edustus kaikista maakunnista.
Yhdenvertaisuutta tukisi myös se, pysyvien perushakujen hakuajat olisivat mahdollisimman pitkiä tai vähintäänkin seuraavan hakukierroksen pääkriteerit olisivat useita kuukausia etukäteen tiedossa. Tämä tukisi hyvää suunnittelua ja mahdollistaisi useamman vähemmän ammattimaisemman toimijan mukaan tulon.

Käytäntöjä yhtenäistettäessä olisi syytä myös yhtenäistää suhtautumista kilpailuvaikutuksiin.

Valtionavustustoiminnan kehittämistä koskevat yleiset huomiot
Monialaisessa toimeenpanoryhmässä on tärkeää olla mukana maakuntien edustus esim maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan kautta.

Valtionavustustoimintaa kehitettäessä on varmistettava, että maakuntien verkostojärjestöt ja vastaavat toimijat saavat yleisavustuksen toimintansa mahdollistamiseen. Näin luodaan laajemmin toimintaedellytykset alueiden pienillekin toimijoille, jotka tarvitsevat lähellä olevaa tukea ja ohjausta valtionavustusten hakuun.