villep

Tilannekuvat 4–8/2024 (pdf-tiedosto)

Hyte-neuvottelut hyvinvointialueella, kaksi eri mallia hv-alueilta.
1.10.2024 Klo 10–11
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyte-neuvotteluista kertoo
erityisasiantuntija Pia Tasanko-Lavikainen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen hyte-neuvottelumallista kertoo
HYTE- ja osallisuuspäällikkö Säde Rytkönen

Ilmoittaudu 26.9. mennessä mukaan tästä linkistä
Ilmoittautuneille toimitetaan osallistumislinkki ennen tilaisuutta.

Järjestöyhteistyö palvelujen yhdyspinnoilla
11.11.2024 Klo 10.00-11.15
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestötyön koordinaattori Helena
Liimatainen avaa puheenvuorossaan Pohteen sosiaali- ja terveyspalvelujen
toimialueiden järjestöyhteistyötä.

Käytännön järjestöyhteistyöstä Pohteen perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa
kertoo Oulun ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Pia Kangas

Ilmoittaudu 6.11. mennessä mukaan tästä linkistä
Ilmoittautuneille toimitetaan osallistumislinkki ennen tilaisuutta.

Tervetuloa mukaan keskusteluun!

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on nimennyt Mika Pyykön selvityshenkilöksi, jonka tehtävänä on tehdä tarvittavia taustaselvityksiä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksia (STEA-avustuksia) koskevien linjausten valmistelun tueksi. Pyykkö toimii tässä tehtävässä 1.8.-31.12.2024 välisen ajan.
Tärkeänä osana selvitystehtävää järjestetään syyskuussa yhteensä viisi sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kuulemistilaisuutta:
Tiistai 10.9. klo 12-16 Helsinki (viim. ilmoittautumispäivä 3.9.)
https://link.webropolsurveys.com/S/07BC0050F9E38709
Maanantai 23.9. klo 12-16 Tampere (viim. ilmoittautumispäivä 5.9.)
https://link.webropolsurveys.com/S/B81F26F723C5E7D9
Keskiviikko 25.9. klo 12-16 Oulu (viim. ilmoittautumispäivä 13.9.)
https://link.webropolsurveys.com/S/783134D39580F05E
Torstai 26.9. klo 12-16 Helsinki (viim. ilmoittautumispäivä 19.9.)
https://link.webropolsurveys.com/S/E28E3F2DBF14EBF7
Maanantai 30.9. klo 12-16 Jyväskylä (viim. ilmoittautumispäivä 12.9.)
https://link.webropolsurveys.com/S/A30106CD85483A15
Näiden tilaisuuksien tarkoituksena on rakentaa mahdollisimman yhteistä tulevaisuuskuvaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yleishyödylliselle toiminnalle olennaisista asioista. Niissä ei siis keskustella suoranaisesti nykyisistä avustuskohteista. Tilaisuuksissa käytävän keskustelun yhtenä lähtökohtana toimii oheisen kyselyn vastaukset. Toivommekin, että mahdollisimman monen järjestön edustaja vastaisi kyselyyn (vain yksi vastaaja / järjestö).
Kysely sosiaali- ja terveysalan yleishyödyllisen järjestötoiminnan tulevaisuudesta https://link.webropolsurveys.com/S/EF1FEBA65E13B56C
Vastausaika kyselyyn päättyy 30.9. klo 24.00.
Kuulemistilaisuuksiin osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista ja niiden osanottajat vastaavat itse omista matkustus- yms. kuluistaan. Tilaisuuksiin ei voi osallistua etäyhteydellä. Näiden kuulemistilaisuuksien lisäksi suunnitteilla on lokakuun alkupuolella järjestettävä webinaari, jossa käydään läpi niissä esille nousseita näkökulmia. Webinaarin ajankohdasta tiedotetaan viimeistään 10.9.

Lisätietoja
Seija Perttula, seija.perttula@gov.fi (kuulemistilaisuuksien järjestelyt)
Mika Pyykkö, mika.pyykko@toiminimiyhteispelilla.fi (kuulemistilaisuuksien ohjelma ja kyselyn sisältö)

Kansalaisten kokonaisturvallisuus kärsii, kun järjestöjen toimintaedellytykset heikkenevät

Järjestökentällä ollaan jälleen uuden edessä, eikä kyse ole tällä kertaa sopeuttamistoimista vaan mannerlaattojen kokoisista muutoksista. Järjestöjen rahoitusta ollaan leikkaamassa noin 100 miljoonaa euroa. Ylätasolla muutos johtuu pitkälti kansantalouden yleisestä heikosta tilasta, nykyisen hallituksen arvolinjauksista sekä kentän sisäisistä kilpailuasetelmista.

Järjestöt ovat useilla tavoin pyrkineet tekemään näkyväksi sitä, miten leikkaukset tulevat vaikuttamaan eri ihmisryhmien hyvinvointiin. Tulevaisuusnäkymä on vähintäänkin huolestuttava ja saa miettimään, tulisiko tätä tilannetta tarkastella poikkeustilana, jonka myötä tulisi tehdä valmius- ja varautumissuunnittelua erityisesti kansalaisten psykososiaalisen tuen turvaamiseksi jatkossakin?

Tämän tekstin lopusta löydät linkkejä kirjoituksiin aiheesta.

Poikkeustilanteet vaativat poikkeustoimia

Siirrytään hetkeksi aluetason konkretiaan ja otetaan avuksi tulevaisuudenmuistelu- työkalu: Järjestökentän toiminnan olennainen heikkeneminen on todettu poikkeustilanteeksi, jolle pitää tehdä jotain, sillä ihmisiltä alkaa hävitä olennaista apua ja tukea, jota julkinen sektori ei pysty tarjoamaan. Kärjistynyt pahoinvointi ja virhekysyntä sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvaa ja alkaa vaarantaa lainmukaista hoitoon pääsyä.

Järjestöyhteistyötä tekevät ihmiset niin alue- kuin kansallisella tasolla lyövät viisaat päänsä yhteen ja hyvinvointialueille perustetaan järjestöjen osaamis- ja tilannekeskuksia pelastamaan tilanne. Osaamiskeskukset yhdistävät niin järjestöjen kuin julkisen sektorin toimialojen mukaista toimintaa ja tilannekeskusten tarkoitus on seurata sitä, minkälaisia vaikutuksia järjestöjen toimintaedellytysten supistamisella on, jotta jatkossa olisi enemmän tietopohjaa ratkaista vaikea tilanne kansalaisten ja kansantalouden etujen mukaisesti.

Muutaman kuukauden päästä alkaa syntyä dataa, joka ohjaa niin järjestöjen kuin julkisen sektorin toimintaa siltä osin, mitä suoraan kentältä nousevat indikaattoritiedot kertovat ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden heikkenemisestä. Tilannetta arvioidaan ja toimenpiteitä suunnitellaan yhdessä, mikä lisää yhteistä ymmärrystä kunkin toimijatahon luonteesta ja erityistehtävästä. Todetaan, että ratkaisun on oltava kaksitasoinen: kumppanuusrakenteita ja rakenteissa tapahtuvaa tekemistä. Vähitellen kelkkaa saadaan käännettyä, kun tiedon ja tietoperusteisen päätöksenteon avulla pystytään fokusoimaan tekemistä resurssiviisaasti, tukien asukkaiden hyvinvointia ja vähentäen eriarvoisuutta.  

Autonomia ei ole individualismia – oma selusta on toisen selkänoja

Esimerkkini on uusi ja kärjistetty, mutta aihe vanha ja sitäkin sensitiivisempi. Järjestökentän rakenteiden tiivistämistä ehdotellaan ajoittain niin sisäisesti kuin ulkoapäin. Verkostojärjestöt on hyvä esimerkki siitä, mitä hyötyjä sateenvarjon alla olosta on myös pienelle toimijalle. On kuitenkin selvää, että mitä enemmän järjestösektorin rahoitusta ja tukea leikataan, sitä enemmän toimijoilla on luonnollisesti tarvetta turvata oma selustansa.

Käytännössä kyse on työyhteisöistä, joissa jokaisella tekijällä on merkitystä. Toimintaa halutaan turvata ihmisille, joiden hyvinvointia ja terveyttä tietyn toiminnan loppuminen uhkaa heikentää. Kaikkea tätä tulee pohtia yhdessä, niin kansallisesti kuin alueellisesti.

Päätöksentekijöiden ei kannata leikata järjestöiltä kaikessa hiljaisuudessa olennaista osaa niiden rahoituspohjasta ottamatta ensin selvää, mitä vaikutuksia leikkauksilla on. Toisaalta järjestöjen on kyettävä toiminnallaan vastaamaan ihmisten aitoon tarpeeseen. Pitää kysyä itseltä ja toisilta: Mitä voisimme oikeasti yhdistää ja tehdä yhdessä? Mistä pidämme kiinni, jos emme halua yhdistää voimiamme? On kyettävä luomaan turvallisia tilanteita, joista syntyy aito kumppanuuden kokemus. Kumppanuudella ja riittävällä sopimisella turvataan myös vaikuttavaa tekemistä. Alueille syntyviä järjestöyhteistyön asiakirjoja voidaan käyttää tässä sopimusalustana.

Lempeän anarkismin aika on nyt

Keskeinen kysymys juuri nyt on: miten järjestöjen avustuspohjan olennainen heikkeneminen tulee konkreettisesti vaikuttamaan niiden elinvoimaan? Tähän liittyen on pohdittava erityisesti: mitä keinoja kansalaisyhteiskunnalla on selvitä niin, että ne pystyvät edelleen toteuttamaan ydintoimintaansa eli ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden selkänojana toimimista?

Yksi alusta pohdinnoille on ollut Kansalaisjärjestöstrategian laatiminen, joka on edennyt toimeenpanosuunnitelmavaiheeseen. Sen puitteissa on tarkoitus keventää järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa ylimääräistä sääntelyä, selvittää mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa sekä parantaa hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta.

Tämän työstön ohessa on yhdessä järjestöjen ja julkisen sektorin osallistujien kesken todettu, ettei valtionhallinnossa ole riittävää alueellista ymmärrystä järjestöjen toimintaan ja erityisasiantuntijuuteen. Lisäksi juuri järjestetyssä, Osallisuus- ja järjestöyhteistyön seminaarissa nousi vahvasti esille, että vastaava tieto- ja ymmärrysvaje koskee niin ikään hyvinvointialueiden johtoa ja luottamushenkilöitä. Järjestöjen sote-muutostukitiimi toivookin kumppaneilleen rohkeutta yhteiseen tulevaisuudenmuisteluun, innostaen lempeään anarkismiin: Mitä itse tein muutoksen hyväksi? Onko jokin teko, josta olet erityisen ylpeä (vaikka salaisesti)? Saitko jostakin tukea? Miten paransitte kumppanuuden avulla toistemme turvallisuudentunnetta? Mikä muutoksen lopulta mahdollisti? Toivottavasti saimme olla mukana.

Muutostukiblogia kirjoittavat järjestöjen sotemuutostuen asiantuntijat

Niina Salo

järjestöasiantuntija,
Järjestöjen sote-muutostuki
Etelä-Pohjanmaa|Kanta-Häme|Pirkanmaa
Artteli-kumppanuusyhdistys ry
+358 45 277 4607|niina.salo(at)artteli.fi

Terveyden edistämisen määrärahan vuoden 2025 haku on auennut. Hakuaika on 13.5.–14.6.2024.

Rahoitettaville hankkeille on määritelty yleiset painotukset, jotka tulee kaikki huomioida hanke-ehdotuksessa. Lisäksi on määritelty sisällölliset painopisteet, joista vähintään yhteen tulee hanke-ehdotuksen vastata. Lakisääteinen määräraha on tarkoitettu ensisijaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Määrärahakehyksen suuruus on 11 300 000 euroa.

Terveyden edistämisen määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia kunnille, hyvinvointialueille, järjestöille ja muille toimijoille (muun muassa yliopistot, ammattikorkeakoulut tai muut oppilaitokset), jos eduskunta hyväksyy terveyden edistämisen määrärahan valtion vuoden 2025 talousarvioon. Määrärahasta voidaan tehdä sopimuksia terveyden edistämisen hankkeista myös valtionhallinnon laitosten kanssa.