Kehittäjä Kemijärvellä

Osallistuin Lapin maakunnalliseen järjestöfoorumiin 4.-5.10.2024, ja tapahtuma herätti minussa niin paljon ajatuksia, että päätin kirjoittaa niitä ylös ja jakaa teillekin. Päivän teemana oli ”Nuoret osallisena”, mutta itse kuuntelin keskusteluja erityisesti verkostojärjestöjen näkökulmasta, joten esityksistä minulle nousivat esiin ehkä hieman eri asiat kuin esiintyjien painotukset.

Tilaisuus alkoi perinteisellä Tehemä pois -palkinnon jaolla, joka myönnetään järjestöille tai verkostoille, jotka ovat edistäneet yhteistyötä ja innostaneet muita toimijoita. Tänä vuonna palkinnon sai kemijärveläinen Ystävien yhdistys ry. Palkitseminen on mielestäni hieno tapa tehdä näkyväksi järjestöjen tärkeää työtä yhteisöllisyyden hyväksi.

Kemijärven kaupungin hallintojohtaja Marjo Säärelän puheessa korostettiin järjestöjen merkitystä osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Hän myös kannusti järjestöjä lisäämään toimintansa näkyvyyttä lähellä.fi-palvelussa, mikä on mielestäni erinomaisen tärkeää. Nuorten osallistamisen osalta Säärelä toi esiin tarpeen kehittää uusia tapoja, ja tässä järjestökentällä on varmasti annettavaa.

Lapin järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja Hilkka Halosen alustus herätti paljon ajatuksia. Hän esitteli Lapin järjestömaantiedettä kaavioiden avulla, ja pidin siitä, miten selkeäksi järjestöjen rakenteet tuotiin. Itse pohdin, että minun pitäisi saada aikaiseksi itselleni laatia vastaava kaavio jokaisen maakuntamme osalta. Esitys korosti myös, miten hyvinvointialueet ovat muuttaneet järjestötoiminnan kenttää, ja miten tärkeää on turvata alueellisten järjestöjen rahoitus yhteistyön rakenteiden ylläpitämiseksi. Esille nousivat myös erot keskusjärjestöjen tuessa paikallisyhdistyksille.

Tässä alla pari nappaamaani kuvaa Hilkka Halosen esitysten dioista (lähde: Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys/Arja Kilpeläinen), jotka erityisesti jäivät mieleen päivien jälkeen:

Halosen esityksestä nousi muutamia erityisen tärkeitä teemoja:

• Ennaltaehkäisevän työn merkitys korjaavan työn tarpeen vähentämisessä.
• Alueen tarpeisiin vastaavien palvelujen kehittäminen.
• Järjestöjen oman varainhankinnan tärkeys, sillä pienilläkin järjestöillä voi olla suuri merkitys paikallisesti.
  Halosen jälkeen keskusteltiin siitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöt eivät saaneet lahjoitusten verovähennysoikeutta, toisin kuin liikunta- ja kulttuurijärjestöt. Lisäksi pohdittiin, miten kunnat voisivat parhaiten tukea järjestöjen toimintaedellytyksiä. Esille nousivat muun muassa tilayhteistyö ja selkeät kumppanuussopimukset. Myös pienet avustukset voivat mahdollistaa merkittäviä asioita paikallisille yhdistyksille.

Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm korosti yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistamista ja sitä, miten yhteisöllisyyden puute, erityisesti koronapandemian aikana, vaikutti ihmisiin. Lapin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Ollonen puolestaan nosti esiin nuorten tietämättömyyden järjestöistä ja niiden toiminnasta. Tämä on tärkeä huomio järjestöille – viestinnässä nuoret on otettava paremmin huomioon, sillä he ovat tulevaisuutemme.

Kiitän omasta puolestani Lapin järjestöneuvottelukuntaa todella ajatuksia herättävästä järjestöfoorumista, todella paljon tarttui Kemijärveltä mukaan. Päällimmäisenä itselläni pyörii ajatus, että kokoaan tärkeämpää työtä paikallisen hyvinvoinnin eteen tekevät meidän alueelliset ja paikalliset yhdistystoimijamme.

Ville Peltoniemi, Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan kehittäjä