Järjestöyhteistyö vahvistuu hyvinvointialueilla
Uusin tilannekuva kokoaa edistysaskeleet ja hyvät käytännöt
Hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyö on monilla alueilla vahvistunut ja vakiintunut osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Tuore, elokuussa 2025 koottu järjestöyhteistyön tilannekuva osoittaa, että alueilla on rakennettu yhä toimivampia yhteistyörakenteita, selkeytetty vastuita ja vahvistettu vuoropuhelua järjestöjen ja hyvinvointialueiden välillä.
Tilannekuvan on koonnut Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta, ja se perustuu kaikkien hyvinvointialueiden ajankohtaisiin tietoihin, jotka Maakuntien verkostojärjestöt ovat keränneet alueellisilla kyselyillä. Aineisto jatkaa vuonna 2024 päättyneen Sotemuutostuki-hankkeen työtä järjestöyhteistyön tilan seuraamiseksi.
Toimivia rakenteita ja aitoa vuoropuhelua
Useimmilla hyvinvointialueilla järjestöyhteistyö on organisoitu selkeisiin rakenteisiin – esimerkiksi järjestöneuvottelukuntiin, kumppanuuspöytiin tai erilaisiin yhdyspintaverkostoihin. Pääsääntöisesti järjestöyhteistyöhön on nimetty hyvinvointialueilla vastuuhenkilöitä, kuten järjestökoordinaattoreita ja osallisuusasiantuntijoita. Toisaalta joiltain alueilta nousi esille, että järjestöyhteistyön resursseja ollaan karsimassa sekä joistain vuonna 2024 olleista yhteistyön rakenteista ollaan luovuttu.
Kyselyn vastauksissa korostui hyvä vuorovaikutus ja kumppanuus: hyvinvointialueet tunnistavat järjestöt tärkeinä yhteistyökumppaneina, ja yhteistyötä kuvataan avoimeksi ja rakentavaksi. Monilla alueilla järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteisiä tapahtumia, neuvotteluja ja foorumeita on lisätty, mikä vahvistaa osallisuutta ja lisää yhteistä ymmärrystä alueen tarpeista.
Vahvuutena pitkäjänteinen yhteistyö ja järjestöjen oma aktiivisuus
Vastausten perusteella yhteistyön vahvuuksia ovat pitkät perinteet (etenkin alueilla, missä yhteistyön rakenteita on ollut jo ennen hyvinvointialueiden muodostumista), toimiva vuoropuhelu ja järjestöjen oma vahva organisoituminen. Verkostojärjestöt ja alueelliset kattojärjestöt tuovat aktiivisesti esiin järjestöjen ääntä ja tukevat yhteistyötä eri tasoilla – maakunnallisesta vaikuttamisesta paikalliseen yhteistyöhön.
Tilannekuvassa tunnistettiin myös runsaasti hyviä käytäntöjä konkreettisen yhteistyön tukemiseksi: järjestötreffit, hyvinvoinnin aamukahvit, yhteiset HYTE-neuvottelut sekä järjestöyhteistyön asiakirjat, jotka linjaavat yhteistoiminnan periaatteita ja tavoitteita.
Kehittämistä viestinnässä ja resursoinnissa
Vaikka yhteistyö on monin paikoin kehittynyt, tilannekuva nostaa esiin myös kehittämistarpeita – erityisesti viestinnän, yhteisen tiedonhallinnan ja resurssien osalta. Järjestöyhteistyön pysyvä rakenne ja riittävä resursointi nähtiin edellytyksinä toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Lue koko tilannekuva ja hyvinvointialuekohtaiset tiedot:
Hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön tilannekuvat (verkostojarjestot.fi)
-Ville Peltoniemi, kehittäjä/Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta
