Suomalainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen kenttä syntyi 1800-luvulla auttamaan vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä. Tämä perustehtävä elää vahvana yhä tänä päivänä yli 11 000 tuhannessa sote-järjestössä ja säätiössä Suomessa. Lisäksi lukuisat muut yhdistykset ja säätiöt järjestävät alueilla hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Järjestöt näkevät läheltä millä tavoin yhteiskunnalliset kehityssuunnat, maailman kriisit ja Suomessa tehdyt poliittiset päätökset sekä julkisen sektorin palvelujen puutteet vaikuttavat ihmisten arkeen. Tästä syystä sote-järjestöjen vahva perustehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäksi on vaikuttaminen ihmisoikeuksien toteutumisen, parempien palvelujen ja yhdenvertaisen kohtelun puolesta.
Pian on kulunut yksitoista kuukautta historiallisesta hetkestä, kun sosiaali- ja terveyshuollon palvelut siirtyivät hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet joutuvat pohtimaan, millä tavoin heille määritelty rahoitus saadaan riittämään seuraaville vuosille. Monia palveluita ollaan keventämässä ja palveluverkkoa karsimassa. Lisäksi Suomen sosiaali- ja terveys SOSTE ry:n tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen esittämät indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä koko maassa. Moni järjestö on tuonut esiin huolensa palvelujen tulevaisuudesta, palveluverkkoon liittyneistä suunnitelmista ja palvelujen puutteellisesta toteutumisesta. Tilanteessa, jossa rahojen riittäminen vaatii koviakin toimia ja koko järjestelmän uudelleen tarkastelua, järjestöt ovat huolissaan, millä tavoin erityisryhmien sekä haavoittuvassa asemassa olevien palvelut turvataan.
Pidämme tärkeänä, että poliittinen päätöksenteko ja viranhaltijat saavat mahdollisimman laajasti tietoa siitä, millä tavoin mahdolliset uudistukset vaikuttavat asukkaisiin. Järjestöt ylläpitävät avointa vuoropuhelua päättäjien ja kansalaisten välillä. Julkisen sektorin näkökulmasta on viisautta kuulla järjestöjen tuomia näkökulmia ja käyttää niitä hyödyksi kansalaisille tarkoitettujen palvelujen tarkastelussa ja kehittämisessä.
Kansalaisjärjestöjen aktiivinen osallistuminen, monipuolinen kansalaiskeskustelu, puutteiden näkyväksi tekeminen ja julkisen sektorin avoimuus kehitysehdotuksille parantavat julkisen sektorin mahdollisuutta edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja vastata asukkaiden monimuotoisiin tarpeisiin. Tähän haastammekin nyt koko julkisen sektorin.
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan puolesta
pj. Tiina Sivonen
varapj. Marja Manninen
Maakuntien järjestöjen yhteinen vaikuttaja ja valtakunnallinen toimija, joka edustaa laajasti maakuntien sote-järjestökenttää.