Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta/2.8.2021
Kokonaisarkkitehtuurikuvauksen lähtökohdat ja selkeys
Miten ymmärrettävä ja selkeä kuvaus on?
- melko selkeä
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee, että kokonaisarkkitehtuurin valmistelu on tärkeää erityisesti siksi, että hyte-työ määritellään eri organisaatioissa, sektoreilla ja asiayhteyksissä eri tavoin. Yhteistä määritelmää hyte-työlle tarvitaan. Kokonaisarkkitehtuurissa tulisi pyrkiä nyt vahvasti painottuvien digitaalisten palvelujen ja tietoratkaisujen lisäksi mm. hyte-työn johtamisen, eri sektoreiden tavoitteellisen ja pitkäjänteisen yhteistyön rakenteiden sekä tietoon perustuvien monitoimijaisten toimintamallien edistämiseen. On hienoa, että luonnoksessa ei puhuta pelkästään palveluista, vaan on tunnustettu, että monenlaiset ei-palveluiksi luokiteltavat toiminnot ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä keskeisiä ja että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kentällä ei useinkaan toimi asiakas vaan ihmiset monissa eri roolissa.
Kokonaisarkkitehtuurikuvauksen tämänhetkisenä heikkouksena on se, että luonnos on enemmänkin toimintaympäristön kuvaus kuin varsinainen malli tai kuvaus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen toimintatavasta, mutta toki ajatuksesta saa kiinni. Teksti on vielä ylätasoista, ja tekemisen ja yhteistyön johtamisen suunnitelma puuttuu.
Kokonaisarkkitehtuuria tulisi järjestelmä- ja johtamisen näkökulmasta tarkastella kolmella eri tasolla:
- Valtakunnallinen: Tiedontuotannon, yhteisten kansallisten tavoitteiden määrittelyn ja johtamisen tuen sekä monitoimijaisten toimintamallien rahoituksen ja ohjauksen näkökulma.
- Hyvinvointialueet: Kansallisten tavoitteiden ja monitoimijaisten toimintamallien toimeenpano, alueellisista tarpeista ja hyvinvointihaasteista lähtevien toimien johtaminen, seuranta ja arviointi, työkaluna hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat sekä järjestöyhteistyön asiakirjat ja vastaavat. Maakuntatasoinen järjestöyhteistyön rakenne ja yhteiset toimintamallit sekä järjestöavustukset.
- Paikallinen taso, kunnat: Oman roolinsa mukaisesti mm. kulttuuri, liikunta ja muiden toimintojen tiivis kytkeminen hyvinvointialuetasoisiin ja kansallisiin tavoitteisiin erityisesti hyvinvointikertomusten ja suunnitelmien kautta. Systemaattinen järjestöyhteistyö.
Kuvaus on tehty ihmisen ja hänen läheistensä näkökulmasta. Palveluja ja toimintaa tarkastellaan lähiyhteisöstä kansainväliselle tasolle, kaikki ihmisen hyvinvoinnin osa-alueet ja yhteiskunnan sektorit huomioiden. Miten onnistuneena pidät tätä lähestymistapaa?
- melko onnistuneena
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan näkemys on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ihmisen ja hänen läheistensä näkökulma erilaisissa elämäntilanteissa on oikea lähtökohta. Näkökulma katoaa kuitenkin välillä luonnoksessa. Ihmisen elämänvaiheet ja toimijat sektoreittain on hyvin jäsennelty. Kuitenkaan tällä hetkellä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä palvelut ja toiminta ei toteudu aina ihmislähtöisesti, eikä yhteistyö eri toimijoiden kesken ihmisen hyvinvoinnin tukena toimi asianomaisen näkökulmasta parhaalla mahdollisella tasolla. Näiden asioiden johtamisen tavat puuttuvat luonnoksesta.
Miten hyödyllinen kokonaisarkkitehtuurin kuvaus on tiedonhallinnan ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä?
- melko hyödyllinen
Luonnoksen sisällön tarkempi kommentointi
Kommentit lukuun 1. Johdanto
Järjestöillä on merkittävä rooli kaikissa hyte-työn osa-alueissa. Johdannossa mainitaan, että hyte-työtä tehdään paljon erilaisissa eri sektoreiden hankkeissa ja projekteissa. Kokonaisarkkitehtuuria tulisi ajatella myös pitkäjänteisen hyte-työn suunnitelmana, pois hankkeista ja kohti tietoon perustuvaa, monitoimijaista toimintatapaa. Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee, että hyte-työn johtaminen on erityisesti sidosryhmä(järjestö) yhteistyön johtamista niin kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin.
Kommentit lukuun 2. Periaatteellinen taso
Arkkitehtuurivisio on selkeä ja maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee hyvänä, että visiossa painottuu löydettävyys, esteettömyys ja kannustavuus. Myös saavutettavuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Erityisryhmien ja vähävaraisten huomioiminen digitaalisten palvelujen hyödyntämisen yhteydessä on tärkeää.
Järjestöyhteistyö on keskeinen osa kaikkia Agenda 2030 -painopisteitä. On hyvä muistaa myös, että sote-uudistuksessa hyvinvointialueille tulee lainsäädännönkin kautta vahva velvoite järjestöyhteistyöhön.
Kolmas sektori on oleellinen toimija, kun tarkastellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspintoja suhteessa sote-palveluihin sekä muihin eri hallinnonalojen ja toimialojen vastuulle kuuluviin palveluihin.
Kommentit lukuun 3. Toiminta-arkkitehtuuri
Digitaaliset palvelut ovat, ja tulevat kasvavassa määrin olemaan tärkeä osa hyte-työtä. Ihmisten hyvinvointi rakentuu kuitenkin pääosin niistä teoista ja valinnoista, joita hän arjessaan tekee, elämänvaiheesta riippumatta. Liikunta- ja kulttuuriharrastukset, yhteisöllisyys, merkittävä tekeminen ja riittävä toimeentulo tuottavat hyvinvointia, jota digitaaliset ratkaisut tukevat tekemällä niistä saavutettavampia.
Kolmannen sektorin osalta maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta haluaa tuoda esille sen, että järjestöille on kehittynyt Suomessa monista muista maista poiketen erittäin vahva asema monien ihmisten hyvinvoinnin kannalta olennaisten toimintojen ja palvelujen tuottajana. Järjestöt tuottavat suurimman osan ihmisten hyvinvoinnista, kun huomioidaan liikunta- ja kulttuuritoiminta, vaikutusmahdollisuuksien edistäminen, vapaaehtoistyö, työ- ja toimintakykyä edistävä toiminta, neuvonta, ohjaus ja vertaistoiminta. Järjestöillä on merkittävä rooli kaikissa Stiglitzin hyvinvoinnin osa-alueissa. Taulukossa 3. esitetyt toimet ovat lähes kaikki joko järjestöjen tuottamaa, tai ainakin järjestöyhteistyössä tehtävää.
Kommentit lukuun 4. Tietoarkkitehtuuri
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta esittää, että tietoarkkitehtuuri -kappaleen voisi rakentaa myös yksilön näkökulmasta, kun kerran sellainen näkökulma on valittu; mitä tietoa esim. eri elämänvaiheissa oleva suomalainen tarvitsee oman tai lähipiirinsä hyvinvoinnin edistämiseksi, mitä tietoa tarvitsemme, jos haluamme edistää muiden tai vaikka oman asuinalueemme hyvinvointia?
Kommentit lukuun 5. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri
Kommentit lukuun 6. Kehittämistarpeet
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee hyvänä, että kehittämistarpeissa tunnistetaan erityisesti kolmannen sektorin tiedonhallinnan ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisen haasteet julkisen sektorin palvelujen ja toiminnan yhdyspinnoissa. On tärkeä huomata, että erityisesti helpommin hallittavissa olevat yksiulotteiset digitaaliset ratkaisut häivyttävät kansalaisyhteiskunnan monipuolisen olemassaolon, eivätkä edistä tällöin hyvinvointia ja terveyttä.
Hyte-työn resurssit ovat sekä kansallisesti, alueellisesti että paikallisesti usein hajanaisia, projektimaisia ja eri sektoreille liikaa eriytyneitä.
Muu palaute luonnokseen:
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että luonnoksessa ei riittävällä tavalla huomioida niitä mahdollisuuksia, joita hyte-työn uudelleen organisoitumiselle avautuu, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja kuntien merkittävämmäksi tehtäväksi jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kokonaisarkkitehtuurin tulisikin osaltaan vastata hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhdyspinnan toimivuuden kysymyksiin. Tulisi luoda kansallisen, alueellisen ja paikallisen tasojen hyte-työn ja sen tietoon sekä alueellisiin tarpeisiin perustuvan johtamisen malli, jossa kansallinen tiedontuotanto tukee alueellista ja paikallista hyte-työtä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, että valtionavustukset ja muut järjestötoiminnan rahoitusmuodot tukevat alueellista ja paikallista, tarpeista lähtevää hyte-työtä.
Luonnoksessa ei myöskään riittävästi huomioida vähävaraisuuden merkitystä yksilöiden ja perheiden mahdollisuuksille edistää omaa hyvinvointiaan. Tämä on keskeinen hyvinvointieroja selittävä tekijä, jonka ratkaisemiseksi tulisi esittää myös toimia. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintojen (esim. harrastukset) kustannukset yksilöille tulee huomioida kokonaisarkkitehtuuria laadittaessa.
Tulee muistaa, että järjestöillä on merkittävä rooli turvallisuuden edistäjänä ja myös yhteiskunnan vakauden säilyttäjänä kriisi- ja poikkeustilanteissa.
Osallisuuden edistäminen on erittäin tärkeä osa hyte-työtä, ja on arvokasta, että se huomioidaan kokonaisarkkitehtuurissa. Osallisuuden edistämiseksikin tulee määritellä konkreettisia toimenpiteitä ja mittareita.
